LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Talous

Bioenergia-ala purkaisi miljoona hehtaaria ensiharvennusrästejä – paikkaisi turvetuotannon vähentymistä

Päästöoikeuden hinnan kohoaminen on nostanut turpeen hintaa jo moninkertaisesti yli turveveron.
Lari Lievonen
Suomessa on ensiharvennusrästejä miljoona hehtaaria, joiden purkaminen toisi siirtymäkaudeksi bioenergiaa vähentyvän turpeen sijaan ja töitä turveyrittäjille.

Miljoonan hehtaarin ensiharvennusrästien purkaminen olisi loistava keino hoitaa monet energia-alan ongelmat, Bioenergia ry:n puheenjohtaja Pertti Vanhala sanoo.

Turpeen käytön vähentäminen tarkoittaa, että energiapuuta tarvitaan lisää. ”Kuvitellaan, että puuta tulee noin vain, mutta ei sitä sormia napsauttamalla taiota. Tekemättä jääneiltä ensiharvennuksilta saataisiin juuri sopivasti puuta siihen aukkoon, joka turpeen vähentämisestä tulee.”

Bioenergialla on koko maailmassa tärkeä osa ilmastonmuutoksen torjunnassa. ”Polttotekniikka kehittyy ja energiatehokkuus paranee koko ajan. Bioenergiaa tarvitaan, kun fossiilisia polttoaineita vähennetään”, poliittinen neuvonantaja Giulia Cancian Bioenergy Europesta totesi torstaina bioenergiapäivässä Helsingissä.

Pieniläpimittaisen puun korjuu toisi töitä sadoille turveyrittäjille, jotka jäisivät Vanhalan mukaan muuten ilman töitä. ”Meillä ei ole mitenkään varaa menettää maaseudulla tällaista määrää taitavia konemiehiä muualle tai työttömäksi. Koneita kyllä on tarjolla, mutta kuljettajia ei niin vain.”

”Ensiharvennuksia ei kuitenkaan saada tehtyä, jos sinne ei myönnetä kemera-tukea. Tuen avulla saataisiin nostettua metsien kasvua ja samalla hiilinieluja, eli tässä lyödään monta kärpästä yhdellä iskulla”, Vanhala kehuu.

Bioenergia ry:n mukaan tukea ei tarvita eikä käytetä teollisuudelle menevän ainespuun korjuuseen, vaan bioenergiaa tuotetaan teollisuuden sivuvirroista. Sama asia mainitaan myös hallitusohjelmassa.

Energiaturvetuotannon liian nopea alasajo esimerkiksi veroa nostamalla on yksi bioenergia-alan suurista huolista.

”Veroa ei pidä erikseen kiristää missään tapauksessa, sillä jo nyt päästöoikeuden hinnan kohoaminen on nostanut turpeen hintaa rajusti ja moninkertaisesti yli nykyisen veron”, Vanhala toteaa.

Turvetta verotetaan kolme euroa megawattitunnilta. Päästöoikeuksien hinta on noussut päästökaupassa jo viidestä yli 25 euroon hiilidioksiditonnilta, mikä on nostanut turpeen hintaa arviolta kahdeksan euroa megawattitunnilta.

”Päästökaupan muutokset voivat alentaa turpeen käyttöä selvästi nopeammin kuin hallitusohjelman tavoitteen mukainen turpeen käytön puolittaminen vuoteen 2030 mennessä.”

Vanhala huomauttaa, että turvetta tarvitaan myös huoltovarmuuden vuoksi. ”Turve ei ole niin kuin kivihiili, varastoja pitää uusia ja sitä varten turvetta pitää nostaa jatkuvasti.”

”Nyt on totuttu myös lämpimiin talviin. Pitää ottaa huomioon, että turve voi loppua niin kuin kävi vuonna 2009.”

Bioenergia-ala on erittäin huolestunut puun käytön ja hakkuutavoitteiden ympärillä käytävästä keskustelusta. Hakkuita halutaan vähentää ja hakkuutapoja muuttaa.

”Pitää miettiä ratkaisuja eli miten saadaan kasvua lisättyä. Yksi hyvä keino on lisätä suometsien lannoitusta biotuhkalla”, Vanhala toteaa.

Lannoitus auttaisi myös monimuotoisuuden lisäämisessä, koska suo- ja harvennusmetsien lisäkasvun avulla voitaisiin suojella vanhaa metsää.

Vanhempi tutkija Ilkka Hannula VTT:stä kertoi, että bioenergialla pystytään paikkaamaan tuuli- ja aurinkovoiman aiheuttamaa vaihtelua sähköntuotannossa. ”Biomassa on monipuolisin uusiutuva energiamuoto, siitä saadaan polttoainetta, sähköä tai lämpöä tai kaikkien yhdistelmää.”

Uusissa pyrolyysi- ja kaasutuslaitoksissa bioenergialla voidaan tuottaa sähköä sen aikaa, kun tuulivoimalat seisovat ja kaasua varastoon niinä aikoina, kun tuulivoima hoitaa sähkön tuotannon.

Jos tuulivoimasähköä tulee yli tarpeen, sillä voidaan tuottaa elektrolyysissä vetyä, millä parannetaan biovoimalan tehoja.

”Maailman merillä on uskomaton tuulivoimapotentiaali, 18 kertaa suurempi kuin maailman nykyinen sähkönkulutus”, Hannula kertoi.

”Tuulivoiman hinta on pudonnut yhdeksän viime vuoden aikana 70 prosenttia ja aurinkovoiman 90 prosenttia.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Maaseutuko on kaikkeen syyllinen?

Takan tuhkat voi viedä turvallisesti puutarhaan marjapensaille – perunamaalle ei kannata levittää

Luonto-Liiton Siilin piikki sohii turpeen veroedun säilyttämistä – "Turpeen ilmastovaikutus kivihiiltä suurempi"