Talous

Suomen talouden huipulla on ihmisiä, joita veronmaksu ei huvittaisi pätkääkään – tutkijat ovat huolissaan asenteen leviämisestä

Verohallinto julkistaa viime vuoden verotiedot tänään aamulla. Huipputuloisia tutkineet Anu Kantola ja Hanna Kuusela ovat huolissaan veronmaksuhalujen vähenemisestä.

Verottaja julkaisi tänään edellisen vuoden verotiedot ja lähetti medialle listan yli 100 000 euroa ansainneista. Listalta puuttui kuitenkin 70 nimeä. Niin moni suurituloinen oli vastustanut tietojensa päätymistä medioille lähetettävälle listalle. Tapaus on ensimmäinen laatuaan ja sen teki mahdolliseksi viime vuonna voimaan astunut EU:n tietosuoja-asetus. Nimensä luovutusta vastustaneet olivat vedonneet henkilökohtaisiin syihin.

Suomen avoin verotuskäytäntö on maailmanlaajuisesti omalaatuinen. Vastaavaa avoimuus on voimassa lähinnä muissa Pohjoismaissa. Suurituloisimmille ihmisille tämä marraskuinen veropäivä aiheuttaa runsaasti harmia, jopa ahdistusta.

"Osa huipputuloisista piti verotietojen julkistamista traumaattisena omasta tai lastensa puolesta. He saivat julkisuutta asiassa, jossa eivät olisi sitä halunneet. Osa kertoi saaneensa tietojen julkistamisen jälkeen yhteydenottoja, joissa heiltä pyydetään rahaa. Myös uhkausten pelko mainittiin", kertoo Suomen rikkainta promillea tutkinut akatemiatutkija ja mediakulttuurin dosentti Hanna Kuusela Tampereen yliopistosta.

Kuusela haastatteli yhdessä Helsingin yliopiston viestinnän professorin Anu Kantolan kanssa perijöitä, suuryritysten johtajia ja menestyneitä yrittäjiä kirjaan Huipputuloiset - Suomen rikkain promille. Tutkimus on osa Koneen säätiön ja Suomen akatemian rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta, jossa selvitetään suomalaisen yhteiskunnan eriytymistä.

"Monessa haastattelussa toistui ajatus siitä, että varallisuus ei ole tärkeä osa näiden ihmisten identiteettiä, eikä varakkuuden vuoksi haluttu olla julkisuudessa," Kantola kertoo.

Kantolan ja Kuuselan haastattelemien huipputuloisten kanta on tavallaan ymmärrettävä. Henkilökohtaista varakkuutta on tavattu pitää meillä jokaisen omana asiana. Kantola sanoo itsekin ajattelevansa näin. Rahan ei myöskään pitäisi hänen mukaansa olla syy yksityisyyden suojan heikkenemiseen.

"Raha itsessään ei ole sille peruste, vaan ennemmin rahan mukanaan tuoma valta."

Kirjaa varten haastateltujen huipputuloisten joukossa ajateltiin Suomen olevan kerho. Moni myös koki itse olevansa tämän kerhon jäsen. Haastatelluilla oli mahdollisuus päästä päättäjien puheille, ja lähes puolet lakia valmistelevien virkamiesten kontakteista on elinkeinoelämästä.

"Tulee mieleen, että päätöksentekoon halutaan osallistua, mutta sitä ei tahdota tehdä julkisesti", Kantola miettii.

Avoimuuden näkökulmasta tilanne on ongelma. Yhteiskuntatieteiden merkittävissä teorioissa on tavattu ajatella, että tärkeistä yhteiskunnallisista aiheista tulee keskustella julkisuudessa. Päätöksenteon perustana pitäisi olla avoin ja julkinen keskustelu.

Jarkko Sirkiä
Helsingin yliopiston viestinnän professori Anu Kantola sai idean tutkimukseen huomattuaan, että suurin osa taloudellista eriarvoistumista käsittelevää tutkimusta tarkastelee alimpia tuloluokkia.

Verotuksen avoimuus on Hanna Kuuselan mukaan yhteiskunnan toiminnan kannalta hyvin tärkeää. Huipputuloisten tutkiminen ei esimerkiksi olisi mahdollista ilman tietoa tulojen jakautumisesta. Kuuselan mielestä verotuksen valmistuminen ja julkistaminen antaa tilaisuuden kurkistaa yhteiskunnan rakenteeseen.

"Avoin verotus paljastaa esimerkiksi sen, miten raha jakautuu poliittisten vallankäyttäjien kesken. Muuten poliitikkojen tulojen seuranta olisi heidän omien ilmoitustensa varassa."

Avoimuutta voisi kuitenkin lisätä. Vuoden 2006 varallisuusveron poiston myötä tiedot varallisuudesta ja sen kasautumisesta lakkasivat olemasta julkisia. Juuri varallisuuden kasautuminen onkin ollut tulojen kasautumista merkittävämpi ilmiö länsimaissa. Lisäksi, vaikka verotus on avointa, omia tulojaan on mahdollista kätkeä.

"Verotus on avointa. Ongelma on, että yhä merkittävämpi osa tuloista on mahdollista piilottaa erilaisilla instrumenteilla. Haastatteluissa kerrottiin, että rahaa on siirretty esimerkiksi vakuutuskuoriin, jotta ne eivät nousisi julkisuuteen", Kuusela kertoo.

Erilaisten varallisuutta kätkevien instrumenttien käyttöä saattaa selittää myös se, että haastatelluista huipputuloisista moni suhtautui hyvin kielteisesti verotukseen. Haastatellut ymmärsivät, miksi veroja maksetaan, mutta omien tulojen verotukseen ymmärrystä ei riittänyt. Kuusela kertoo, että huipputuloisten joukossa aggressiiviseen verosuunnitteluun suhtauduttiin sallivasti ja Suomen korkeaa verotusta kauhisteltiin.

"Täytyy kuitenkin muistaa, että tutkimiemme huipputuloisten keskimääräinen veroprosentti on 34, ja keskustelua käydään tästä näkökulmasta. Kyse ei ole ihmisistä, joille verojen maksaminen olisi toimeentulokysymys vaan ennemmin periaatteellinen kysymys."

Rami Marjamäki
Akatemiatutkijan ja mediakulttuurin dosentin Hanna Kuuselan mukaan Suomen avoin verotus on demokratian toteutumisen kannalta tärkeää.

Anu Kantola puolestaan kertoo hämmästyneensä, kuinka pessimistinen suhtautuminen haastatelluilla huipputuloisilla oli suomalaiseen järjestelmään.

"On huolestuttavaa, jos yhteiskunnan eliitti ei usko järjestelmän toimivuuteen. Pohjoismainen hyvinvointimalli perustuu korkeaan verotukseen.

"Kuusela ja Kantola ovat huolissaan siitä, että Suomen rikkaimman promillen asenteet veronmaksua kohtaan voivat valua alaspäin muihinkin tuloluokkiin. Keskituloisille on vaikea perustella sama veroprosentti, jota kaikkein varakkaimmat pitävät itselleen liian korkeana.

Kantolan mukaan veronmaksuhalukkuuden hiipuminen saattaa johtaa huonoon kierteeseen. Verokertymä voi näin kutistua, mikä johtaisi yhteiskunnan palveluiden leikkauksiin entisestään.

"Tähän saakka Suomessa on ollut ennemmin hyvä kierre, joka on mahdollistanut sosiaalisen liikkuvuuden", hän sanoo.

Hanna Kuusela huomauttaa, että verotietojen julkistamispäivänä kannattaisi käydä yhteiskunnallista keskustelua verotuksen merkityksestä ja oikeudenmukaisuudesta. Molemmat tutkijat ovat sitä mieltä, että keskustelu verotuksesta olisi hyvä viedä nimiä pidemmälle ja puhua ennemmin yhteiskunnan rakenteellisista muutoksista.

"Medialla on tässä vastuu, mutta myös hyvä mahdollisuus käydä vakavaa yhteiskunnallista keskustelua. Tirkistelyjournalismi tai muut ylilyönnit voivat synnyttää painetta avoimuuden vähentämiseksi. Suomessa media on kuitenkin aika kilttiä", Kuusela pohtii.

Verotuksen julkaisemisen yhteydessä tiedotusvälineillä on tapana kerätä listoja paikallisesti ja kansallisesti eniten veroja maksaneista ihmisistä. Anu Kantola myöntää, että ei itse ole näistä listoista kiinnostunut.

"Kuten sanottu, nimiä ja yksilöitä enemmän minua kiinnostavat rakenteelliset muutostrendit. Saattaa kertoa jotain veropäivän uutisoinnista, että en muista juuri seuranneeni sitä", Kantola kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Verottaja hyväksyi verotietojen salauksia myös alle satatonnia tienanneille

Nyt et saa verokorttia mistään, verohallinto pani OmaVero.fi:n viikoksi kiinni päivittääkseen ohjelmistojaan

Verolistoista piilotetaan 231 suurituloista