LUE NÄKÖISLEHTI: Postin lakon vuoksi kaikki MT:n artikkelit ja näköislehti luettavissa vapaasti
Talous

Lukijalta: Lehtien vaikeuksien pääsyynä on, että ne palvelevat vapaamatkustajia paremmin kuin maksavia tilaajia

"Nurinkurista on, että nurkkakuntaiset yksilöt ja lehdet ovat herkkiä uskomaan tai ainakin uskottelemaan, että juuri oman kotiseudun asiat ovat kaikkialla Suomessa hyvin tunnettuja ja kiinnostavia."
Lari Lievonen
Kuka saa enemmän, tilaaja vai verkkolukija?

MT:n viikonvaihdesivuilla 25.10. ja yliössä 30.10. käsiteltiin suomalaisen sanomalehdistön vaikeuksia.

Lehtien vaikeuksien pääsyynä on, että ne ovat totuttaneet yleisön saamaan netistä ilmaiseksi runsaasti sellaista sisältöä, jota ei löydy maksullisista lehdistä. Normaalisti liiketoiminnassa maksajaa palvellaan paremmin kuin vapaamatkustajaa.

Paperilehtien rajallisella tilallakaan ei lurpahtanutta sisältöä voi oikein selittää; nykylehdet ovat pullollaan isoja valokuvia, joiden pinta-alasta kuvan varsinainen aihe vie vain pienen osan.

Maakuntalehtien määrän väheneminen olisi osin myönteinen ilmiö kaltaiselleni henkilölle, joka haluaa lukea muistakin kuin kotikulmiensa asioita.

Ei ole pitkää aikaa, kun monet päivälehdet tarjosivat runsaasti tietoa naapurimaakuntienkin asioista sekä valtakunnallisia uutisia. Nykyisin merkittävillekin oman alueen ulkopuolisille tapahtumille viitataan usein kintaalla.

”Hyvä” esimerkki tästä on Heikki Hakalan aikanaan päätoimittama Etelä-Suomen Sanomat. Se ei välittänyt kertoa ainakaan paperilehdessään Stora Enson hiljakkoin tekemää toimitusjohtajanimitystä, vaikka mihinkään edes suunnilleen samankokoiseen suomalaisyritykseen ei liene aiemmin valittu toimitusjohtajaksi naista.

Päivälehdet ovat lisäksi alkaneet olla enenevästi keskuskaupunkiensa paikallislehtiä, jotka eivät juuri välitä edes maakuntiensa reuna-alueista.

ESS taisi vielä Hakalan aikana tarjota uutisia laajalta alueelta Etelä-Suomesta ja osin Keski-Suomestakin, mutta nykyisin lehdelle sopisi 1960-luvulla lakkautetun kilpailijan nimi Lahti.

Suppeassa uutisalueessa on muun muassa sellainen heikkous, että lukijat luulevat herkästi kotiseutunsa ilmiöitä ainutlaatuisiksi silloinkin, kun ne eivät sitä ole – eli hyvin usein.

Nurinkurista on, että nurkkakuntaiset yksilöt ja lehdet ovat herkkiä uskomaan tai ainakin uskottelemaan, että juuri oman kotiseudun asiat ovat kaikkialla Suomessa hyvin tunnettuja ja kiinnostavia.

Viikonvaihdepaketissa haastateltu Kari Hokkanen näyttää ajattelevan edelleen, että lehtien keskeinen tehtävä on välittää asenteita. Itse taas toivon lehdiltä nimenomaan tietoja.

Hokkas-linjan edustajien kannattaisi muistaa, että mielipidejunttaus voi johtaa tekstin henkeen nähden aivan toisenlaiseen tulokseen. Tästä kertoo vaikkapa se, että monet oppivat aikanaan katsomaan televisiosta Jukka Kajavan Helsingin Sanomissa haukkumia ohjelmia.

Seinäjoen ja Vaasan – tai minkä hyvänsä parin – vastakkainasettelua ylläpitäviltä on unohtunut Sirkka-Liisa Anttilan MT:ssä 26.8. kertoma oppi; kansanedustajan ei kannata ajaa asioita vastustamalla, vaan lähtökohtien pitää olla edistäviä.

Nykyisin monet lehdet pyrkivät silti puolustamaan aluettaan nimenomaan kampittamalla naapurialueiden hankkeita.

Vesa-Matti Peltola

Orimattila

Lue kaikki MT:n mielipidekirjoitukset

Lue lisää:

Maakuntalehdet käyvät eloonjäämiskamppailua – "Suomeen mahtuu tulevaisuudessa kymmenkunta päivälehteä ja viisi isoa lehtikonsernia"

Satavuotiaita maakuntalehtiä laitetaan lahtipenkkiin – Kari Hokkanen Ilkan ja Pohjalaisen yhdistymisestä: "Vaasa häviää enemmän"

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lehtien vaikeuksien syistä ja seurauksista

Digitaalisuus ajaa painettuja lehtiä ahtaalle

Satavuotiaita maakuntalehtiä laitetaan lahtipenkkiin – Kari Hokkanen Ilkan ja Pohjalaisen yhdistymisestä: "Vaasa häviää enemmän"