Talous

Hallituksen kaasuautotavoite menossa heittämällä rikki – määrä viisinkertaistunut parissa vuodessa

Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen: uusia kaasutankkaus­asemia avataan ensi vuonna useita. Suurin kasvu tulee rekoista ja laivoista.
Sanne Katainen
Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen tankkasi tiistaina biokaasua autoonsa Espoossa. Bensaa ei ole autossa tarvinnut juuri käyttää.

Hallituksen asettama 50 000 kaasuauton tavoite Suomessa vuonna 2030 menee näillä näkymin kevyesti rikki, sillä autoja on jo nyt lähes 10 000, Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen arvioi.

Vielä pari vuotta sitten kaasuautoja oli Suomessa parituhatta, joten niiden määrä viisinkertaistuu kahden vuoden aikana.

Kaasuautojen suosion voimakas kasvu sopii valtionyhtiö Gasumille, joka investoi voimakkaasti liikennekaasun lisäämiseen Pohjoismaissa. Suurin kasvu tulee kuitenkin raskaasta liikenteestä ja laivoista.

Lammisella on itsellään käytössä kolme vuotta vanha kaasuauto Audi A4, jossa on myös pieni bensatankki.

”Ajelemme sillä Tampereella, Kiteellä, Oulussa. Ei ole bensaa tarvinnut käyttää kuin pari kertaa, sen verran kaasutankkausasemia on jo ja tilanne paranee koko ajan.”

Gasumin tavoite on lisätä biokaasun käyttöä ja tuotantoa mahdollisimman paljon, yhtiö on jo Pohjoismaiden suurin biokaasun tuottaja 13 laitoksella ja 3 kumppanilaitoksella.

”Biokaasun mahdollisuudet ovat valtavat. Teknis-taloudellisesti biokaasua on Suomessa saatavilla arviolta 10 terawattituntia, jos lannat ja peltobiomassa lasketaan mukaan, eli se riittää miljoonalle henkilöautolle.”

Biokaasun tuotantopotentiaalista hyödynnetään Suomessa nyt vain nelisen prosenttia. Jos kaikki Suomessa syntyvä biojäte jalostettaisiin biokaasuksi, energiaa saataisiin 2–3 terawattituntia.

Hallitus on tekemässä kansallista biokaasustrategiaa. Asia on työryhmässä, joka antaa mietintönsä tammikuussa.

Lamminen odottaa työryhmältä konkreettisia ehdotuksia, jolla biovirrasta saadaan kaasua ja lannoitteita. ”Lanta tulisi saada kaasukiertoon, kierrätysravinteille markkinat ja tukea tarvitaan esimerkiksi lannan ja lannoitteiden kuljetuksiin, koska se on kallista.”

Gasum on investoinut biokaasuun vahvasti ja ostanut pieniä yhtiöitä alalta. ”Biokaasumarkkinat ovat vasta alussa. Nyt on käynnissä investointivaihe.”

Kannattavuutensa Gasum saa maakaasusta, jota yhtiölle myy Venäjän Gazprom. Maakaasun veroa on kiristetty 2010-luvulla 10-kertaiseksi ja sen käyttö on vähentynyt koko vuosikymmenen ajan veron ja teollisuuden rakennemuutoksen vuoksi, kunnes kääntyi viime vuonna kasvuun.

Gasum tekee noin kymmenen prosentin liikevoittoa 1,2 miljardin euron vuotuisesta liikevaihdosta.

”Suurin kaasun kasvumahdollisuus on raskaassa liikenteessä ja merillä. Maakaasun etu on, että sen käyttö bensiinin tilalla vähentää hiilidioksidipäästöjä neljänneksen ja lämmityksessä kivihiileen verrattuna 40 prosenttia”, Lamminen sanoo.

Laivat ja kuorma-autot käyttävät lähinnä nesteytettyä maakaasua (lng). Kaasutankkausasemia on useissa satamissa.

”Suomessa on nyt 200 kaasurekkaa ja ensi vuonna niitä tulee sata lisää eli kasvu on nopeaa. Tekniikka kehittyy kovaa vauhtia.”

Suomen ja Viron välille avataan joulukuussa Balticconnector-kaasuputki, joka avaa kaasumarkkinoita ja kiristää kilpailua. Balticconnector on arvioinut, että putki alentaa kaasun hintaa.

Lamminen toivottaa kilpailun tervetulleeksi. Hän muistuttaa, että kaasumarkkinat avautuvat Eurooppaan todella vasta, kun Liettuan ja Puolan välinen kaasuputki valmistuu. Se on näillä näkymillä valmistumassa vuonna 2022.

Meriliikenteessä kaasukäyttöiset laivat lisääntyvät kovaa vauhtia, sillä päästömääräyksiä kiristetään kaikilla merillä. Gasum on mukana tuottamassa ja myymässä nesteytettyä kaasua, joka on mahdollistanut kaasun käytön putkiverkon ulkopuolella.

”Gasum on nyt vahva Suomen lisäksi Ruotsissa ja Norjassa, mutta myös Tanska ja Baltia kiinnostaa”, Lamminen kertoo.

Gasum ja useat muut yhtiöt lisäävät kaasun tankkausasemia Suomessa, mikä mahdollistaa kaasuautojen laajan käytön. Kaasuasemia on Suomessa nyt 50, joista myös raskaalle liikenteelle käy seitsemän.

”Ensi vuonna Suomeen avataan useita asemia”, Gasumin toimitusjohtaja Johanna Lamminen toteaa. Itä-Suomesta on puuttunut asemia, mutta muun muassa Joensuuhun sellainen on tulossa ja Kuopioon asemaa jo rakennetaan. Lisää asemia on tulossa Tampereen ja Turun seudulle.

Pohjoisin kaasutankkausasema on Oulussa, joten Lapissa kaasuautolla ei ole virkaa eikä Kainuussa.

Gasum myy autoilijoille biokaasutankkausta 65 euron kuukausihintaan, jota moni pitää kohtalaisen edullisena.

Biokaasu on Suomessa verotonta. Käyttövoimaveron kaasuautosta joutuu maksamaan, se on noin kaksi kolmannesta dieselin käyttövoimaverosta.

Valtio tukee autojen muuttamista kaasukäyttöiseksi tuhannella eurolla autoa kohti. Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ehdotti hiljattain, että siirtymistä vähäpäästöisiin ajoneuvoihin vauhdittaisi, jos valtio maksaisi yhden vuoden ajan kaasukonvertoinnin kokonaan sitä haluaville.

Konvertoinnin eli muunnoksen hinnaksi autoa kohti arvioidaan 3 000–4 000 euroa.

Suomessa on 2,7 miljoonaa bensa- ja dieselautoa. Jos muunnos olisi ilmaista, jonossa olisi varmaan paljon autoja. Miljoonan auton muutos maksaisi 3–4 miljardia euroa.

Vuonna 2018 Suomessa tuotettiin biokaasua noin yhden terawattitunnin edestä. Tuotanto olisi mahdollista kasvattaa enimmillään kymmeneen terawattituntiin vuodessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tältä näyttää maailman suurin kaasulla käyvä puimuri

Biokaasutyöryhmä pohtii ravinnekiertokorvausta – MTK haluaa merkittäviä määriä biokaasua markkinoille

Hiilijalanjäljestä tulee maidon hinnoitteluperuste: Arla Suomen 500 maitotilan ilmastovaikutukset kartoitetaan ensi vuonna