Talous

Suomi pärjää talouden kilpailukyvyssä, mutta tahti kiristyy

Keskuskauppakamari analysoi Pohjoismaiden pärjäämisen kilpailukykyvertailuissa ja valmistelee Suomelle uutta kilpailukykyohjelmaa.
Jukka Pasonen

"Suomi, Pohjoismaat ja länsimaat ylipäänsä menestyvät kansainvälisissä kilpailukykyvertailuissa ihan hyvin."

Arvio on Keskuskauppakamarin johtavan ekonomistin Mauri Kotamäen, joka kokosi vertailevan analyysin Suomen pärjäämisestä eri kilpailukykyvertailuissa.

"Paras, huonoin vai molempia?" on Keskuskauppakamarin aloittaman Analyysi-sarjan ensimmäinen julkaisu ja se keskittyy kilpailukyvyn vertailuun eri mittareilla ja tutkimuksissa.

Suomi on kuin onkin eräillä kilpailukyvyn mittareilla vertailusta toiseen podiumilla mitalisijoilla, toisilla mittareilla taas heikompi.

Kotamäen tarkastelussa olivat tärkeimmät kansainväliset kilpailukykyä mittaavat laitokset, järjestöt ja luottoluokittajat kuten World Economic Forum (WEF), IMD (Institute for Management Development), OECD, IMF, EU:n komissio, luottoluokittajat Standard&Poors's, Moody's ja Fitch Ratings.

”Inhimillinen pääoma on Suomen tärkein kilpailuvaltti.  Maat kuitenkin kehittyvät ja Suomenkin on juostava entistä kovempaa pysyäkseen paikallaan”, Kotamäki sanoo.

Suomen koulutussektori luokitellaankin yhdeksi maailman parhaista. Pisa-vertailuissa Suomen koululaiset ovat pärjänneet oivasti, vaikka ykkössijoitus esimerkiksi matematiikassa on pudonnut vuoden 2015 sijaan 11. Tiistaina julkistetuissa Pisa-testien tuloksissa mitattiin lukutaitoa.

OECD:n tilastoissa korkeakoulutettujen 41 prosentin osuus Suomen jää hieman jälkeen OECD:n keskiarvosta.

"Yhteiskunnan kilpailukyky on sitä parempi, mitä korkeamman hyvinvoinnin tason se pystyy jäsenilleen mahdollistamaan."

Määritelmän mukaan kilpailukykyinen yhteiskunta on hyvinvoiva yhteiskunta.

Kilpailukyvyn voi määritellä myös tuottavuuden kautta.

Haasteita Suomella riittää muun muassa työmarkkinoilla. Erityisesti palkanmuodostuksen jäykkyys ja tiukka ansiotuloverotus nähdään usein kilpailukykyä heikentävinä tekijöinä. Myös liikenneinfrastruktuurin vajavainen rahoitus heikentää Suomen sijoitusta kansainvälisissä vertailuissa.

WEF:n vertailun mukaan Suomen instituutiot ovat maailman toimivimmat: poliisiin voi luottaa ja omaisuudensuoja on vahva.

Yhden maan kilpailukyky ei ole toiselta pois, vaan etenkin pitkällä aikavälillä kaikkia hyödyntävää toimintaa.

Maailman talousfoorumi eli WEF on yksi tunnetuimmista insitituuteista, jotka arvioivat maiden välistä kilpailukykyä.

WEF:n rankingilla Suomi sijoittui vuonna 2019 kokonaisuutena sijalle 11. Vertailussa oli 141 maata.

Keskuskauppakamari julkistaa ensi viikon perjantaina kamarin kehittämiä politiikkakeinoja, "joilla Suomesta tehdään maailman kilpailukykyisin maa 2020-luvulla".

"Tulevaisuuden menestys seuraa vain jatkuvasta halusta kehittää yhteiskuntaa”, Kotamäki ynnää.

Jukka Pasonen
Aiheeseen liittyvät artikkelit

Suomi pysyi 11. sijalla kilpailukykyvertailussa – valtteina talouden vakaus ja instituutiot

Väärin asennettu viherkatto voi jäädä kitukasvuiseksi – "Kattopuutarha vaatii huoltoa siinä missä maan tasalla oleva puutarhakin”

Työllisyysaste junnaa paikallaan – asiantuntija: "Työllisyyskehitys on käytännössä pysähtynyt"