Talous

"Kun muuttaa kerran, on helpompi muuttaa uudelleenkin" – asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyvät todennäköisemmin

Työpaikan menetys lisää merkittävästi henkilön muuttoalttiutta, käy ilmi Etlan tutkimuksesta. Kalliit asumiskustannukset panevat hakemaan työtä myös muualta kuin pääkaupunkiseudulta.
Jaana Kankaanpää
Työpaikan menetys lisää henkilön muuttoalttiutta noin 80 prosentilla.

Jos työpaikka lähtee alta, se lisää merkittävästi henkilön muuttoalttiutta. Työttömäksi jääneiden muuttoalttiutta kasvattavat erityisesti oletettu heikompi palkkataso ja korkeat asumiskustannukset alueella, jossa henkilö on jäänyt työttömäksi.

Työpaikan menetys lisää henkilön muuttoalttiutta noin 80 prosentilla. Työpaikan menettäneet näyttäisivät siis reagoivan taloudellisiin kannustimiin, toteaa Etlan tutkimuspäällikkö Terhi Maczulskij.

Etlan tutkimuspäällikön Terhi Maczulskijn ja Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkijan Petri Böckermanin tutkimuksessa ”Losing a Job and (Dis)incentives to Move” (ETLA Working Papers 75) tarkasteltiin työpaikan menettämisen sekä taloudellisten ja ei-taloudellisten kannustimien vaikutusta alueelliseen muuttoliikkeeseen.

Toisaalta taas asuntomarkkinoiden jäykkyys ja sosiaaliset suhteet kotipaikkakunnalla saattavat heikentää muuttoalttiutta. Suomen työmarkkinoiden esteitä olisi tutkijoiden arvion mukaan purettava, jotta työttömät ja avoimet työpaikat kohdentuisivat aiempaa paremmin.

Korkeat asumis- ja elinkustannukset voivat Maczulskijn arvion mukaan myös ajaa ihmisiä muuttamaan pääkaupunkiseudulta maalle.

Muuttaminen voi lisäksi taata paremman palkkakehityksen erityisesti, jos muutto kohdistuu kasvukeskuksiin. Tulokset paljastavat myös, että asuinpaikkaa vaihtaneet työllistyivät uudelleen huomattavasti todennäköisemmin kuin alueelle jääneet. Muuttajien ja alueelle jääneiden välillä oli kuitenkin merkittäviä eroavaisuuksia.

"Muuttajat olivat yleensä nuorempia, heillä ei ollut omistusasuntoa eikä heillä myöskään asunut perheenjäseniä samalla alueella", sanoo Maczulskij.

Etlan 20 vuoden ajalle ulottuvassa tutkimuksessa ei selvinnyt, montako kertaa yksilötasolla ihminen keskimäärin Suomessa muuttaa paikkakunnalta toiselle.

"Kun on kerran muuttanut esimerkiksi opiskelujen perässä, on helpompi muuttaa uudelleen."

Tutkimusaineiston kaikista 25–55-vuotiaista henkilöistä noin viidennes oli muuttanut toiselle seutukunnalle vähintään kerran 20 vuoden ajanjakson aikana. Näistä vajaat puolet olivat vaihtaneet asuinkuntaa useamman kerran.

Terhi Maczulskij puhuu omastakin kokemuksesta. Mikkelissä syntynyt ja lapsuutensa elänyt tutkija on muuttanut paikkakuntaa tähän mennessä kahdesti: ensin opiskelemaan taloustiedettä Jyväskylään ja valmistuttuaan tutkijan töiden perään muutama vuosi sitten Helsinkiin.

Kissat ja mies muuttivat taloustutkijan mukana.

Muuttoalttiutta vähentävät omistusasunnon lisäksi pitkä asuntojen myyntiaika sekä läheiset sukulaissuhteet. Jos perhe ja läheiset jäävät asumaan paikkakunnalle, myös muuttoaikeet voivat jämähtää.

Suomi sinkkuistuu, mikä sekin lisää muuttohalukkuutta. Pariskunnat, etenkin ne, joilla on kouluikäisiä lapsia, muuttavat töiden perässä harvemmin kuin yksin asuvat.

Asuntomarkkinoilla on merkittävä vaikutus muuttoalttiuteen: tutkimuksen mukaan vuokralla asujat ovat todennäköisempiä muuttamaan kuin omistusasujat.

Suomessa työttömien ja avointen työpaikkojen kohtaamisongelmat ovat Euroopan vaikeimpia. Asuntopolitiikalla voidaankin vaikuttaa alueelliseen muuttoliikkeeseen esimerkiksi tukemalla edullisempia asumisvaihtoehtoja.

Kasvukeskuksissa ja erityisesti pääkaupunkiseudulla tulisikin panostaa edullisten vuokra-asuntojen rakentamiseen.

Myös varainsiirtoveroa pienentämällä voitaisiin lisätä alueellista muuttoliikettä. Osakehuoneistoissa varainsiirtovero on nykyisin kaksi prosenttia myyntihinnasta, kiinteistön luovutuksessa neljä prosenttia kauppahinnasta.

Lue lisää