Lentoliikenteen päästöistä ei juuri keskustella Kiinassa – ilmansaasteista puhumisessakin on rajansa - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Lentoliikenteen päästöistä ei juuri keskustella Kiinassa – ilmansaasteista puhumisessakin on rajansa

Kiinan ilmatilasta alle kolmasosa on kaupallisten lentoyhtiöiden käytössä. Kotimaassa kilpailua kiristävät nopeat junat. Kolme kiinalaista lentoyhtiötä on viime vuonna avannut suorat lennot Helsinki-Vantaalle.
Paula Liesmäki
Nopeat junat vaikuttavat Kiinassa kotimaan lentojen kysyntään. Juna on lähdössä Shanghain Hongqiaon asemalta.

"Ympäristöongelmista käydyssä keskustelussa Kiinassa ovat olleet esillä erityisesti ilmansaasteet ja ruokaturvallisuus", kertoo Suomi-promootion koordinaattori Veli-Matti Palomäki Suomen pääkonsulaatista Shanghaista.

Ilmanlaatu on arkinen puheenaihe, mittaustulokset voi tarkastaa puhelimesta. Toisaalta ilmansaasteista puhuttaessakin on rajansa: esimerkiksi 2015 julkaistu Under the Dome -dokumentti vedettiin pois muutama päivä sen julkaisun jälkeen.

Viime aikoina Kiinassa on keskusteltu myös jätteistä. Shanghai aloitti viime heinäkuun alussa ensimmäisenä kaupunkina Kiinassa kaikille pakollisen jätteiden lajittelun. Tavoitteena on, että se laajenee 2025 suurimpaan osaan Kiinan kaupungeista.

Virallisessa puheessa ilmastonmuutos ja ilmasto-ongelma ovat esillä.

Madridin ilmastokokouksessa Kiinan delegaatiota johtanut Kiinan ympäristö- ja ekologiaministeriön ilmastosta ja ilmansaasteista vastaava varaministeri Zhao Yingmin kertoi ennen kokousta Kiinan tekevän kaikkensa ilmastonmuutoksen vastustamiseksi.

Zhaon mukaan Kiina on myös saavuttanut vuoden 2020 tavoitteensa etuajassa ja vähentänyt päästöjään noin 46 prosenttia vuoden 2005 tasosta – kun päästöt suhteutetaan bruttokansantuotteen yksikköön, uutistoimisto AP kertoi. Päästöt asukasta kohti taas ovat kasvaneet 2000–2018 kolmesta kahdeksaan tonniin (MT 18.12.).

"Yleiseen keskusteluun ilmastonmuutos on noussut lähinnä näkyvien ongelmien kuten ilmansaasteiden kautta", kertoo Palomäki.

Lentoliikenteen päästöistä ei Palomäen mukaan juuri keskustella Kiinassa.

Keskiluokkaisille kiinalaisille lentäminen on tavallista. Ulkomaan matkailu ei kuitenkaan ole: vain kymmenesosalla kiinalaisista on passi.

Kiinan suurimmat infrastruktuuriprojektit ovat nyt rautatieverkoston kehittämistä.

Nopeat junat vaikuttavat Kiinassa kotimaan lentojen kysyntään etenkin alle 800 kilometrin matkoilla, sanoo Palomäki.

Pekingin ja Shanghain välisen 1 200 kilometrin matkan pääsee nopeimmalla junalla 4,5 tunnissa. Lentämiseen ja lentokenttämuodollisuuksiin menee suunnilleen sama aika.

Yhdysvallat on yhä maailman suurin lentomarkkina, mutta Kiina ohittaa sen 2020-luvun puoliväliin mennessä, arvioi Kansainvälinen ilmakuljetusliitto IATA.

Alle kolmasosa Kiinan ilmatilasta on kaupallisten lentoyhtiöiden käytettävissä, kertoi China Daily 2013. Kansan vapautusarmeija hallitsee muuta ilmatilaa.

Kiina teki tänä syksynä merkittäviä muutoksia ilmatilansa käyttöön, China Daily kertoi lokakuussa. Yli 4 000 lentoreittiä muutettiin sen jälkeen, kun Pekingin uusi kansainvälinen Daxing-lentokenttä avattiin.

Valtiollinen uutistoimisto Xinhua kertoi vuosi sitten, että Kiinassa on siviili-ilmailun käytössä 230 kaupallista lentokenttää, 410 lentoyhtiötä ja yli 3 500 lentokonetta.

Lue myös:

Kiinalainen Juneyao Air on kiinnostunut muistakin Suomen kentistä kuin Helsinki-Vantaasta

Lue lisää

Kiina on avannut Hongkongiin kansallisen turvallisuusviraston

Säästökuurille joutunut Lufthansa irtisanoo viidesosan johtajista – vähentää myös lentokoneiden määrää

Tieliikenteen vuotuinen määrä putoaa ensi kertaa vuosikymmeniin – tuskin tällaisessa kuopassa käytiin 80- tai 70-luvullakaan, sanoo liikenneasiantuntija

Jo yli sata lihatoriin liittyvää koronatartuntaa Pekingissä