Perjantain 3.12. lehden jakelussa on häiriöitä. Näköislehti ja verkkosisällöt ovat toistaiseksi vapaasti luettavissa.
Talous

Hengitystietulehdusvoi ajaa tilan konkurssiin

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF

Naudoille muun muassa hengitystietulehduksia aiheuttavan Mycoplasma bovis (M. bovis) -bakteerin leviäminen suomalaiskarjoissa huolestuttaa niin eläinlääkäreitä kuin osaa tuottajista.

Bakteeri on maailmanlaajuisesti yksi tärkeimmistä ja yleisimmistä naudan hengitystietulehdusten aiheuttajista.

”M. boviksen taloudellinen merkitys on erittäin suuri. Ulkomailla bakteeri aiheuttaa pahimmillaan tilojen konkursseja, siksi on tärkeää yrittää pitää kaikki taudit pois tilalta”, sanoo asiantuntijaeläinlääkäri Erja Tuunainen Eläintautien torjuntayhdistys ETT:stä.

Vain osa karjanomistajista suhtautuu M. bovikseen vakavasti. Osa ei Tuunaisen mukaan usko, että eläinten siirroilla olisi merkitystä.

Suomessa M. bovista todettiin vuoden 2012 lopussa. Toistaiseksi sitä on havaittu 27 tilalla, joista kuusi on lypsykarjoja.

ETT esitteli M. boviksen vastustusohjelman vuosi sitten tammikuussa. Tähän mennessä siihen on liittynyt 71 tilaa.


Tuunainen on mukana hankkeessa, jossa selvitetään M. bovis -tartunnan esiintymistä ja hallintaa suomalaisilla lypsykarjatiloilla. Hanke-eläinlääkäri on Vera Haapala.

Nyt etsitään karjoja, joissa esiintyy M. boviksen oireita.

”Kuudesta M. bovis -positiivisesta lypsykarjasta on mukana viisi. Niistä on otettu ensimmäiset hankkeeseen kuuluvat näytteet”, Tuunainen kertoo.

Bakteeri leviää helposti tuontieläinten mukana, joten nautoja ostaneet tilat voivat myös ilmoittautua mukaan. ”Yhdelle hanketilalle ja yhdelle M. bovis -epäilytilalle on tuotu eläimiä ulkomailta.”

Hankkeen tavoitteena on saada mukaan vähintään 20 oireilevaa karjaa.

Käytännössä koko nautaketju on mukana kolmivuotisessa M. bovis -hankkeessa: ETT, Valio, lihanhankinnasta vastaavat osuuskunnat A-Tuottajat ja HK Agri, Elintarviketurvallisuusvirasto Evira ja Helsingin yliopisto.


Tilan oma eläinlääkäri ottaa hankekarjasta verinäytteitä ja näytteitä kuolleista vasikoista tautitilanteen selvittämiseksi. Tuottaja joutuu maksamaan eläinlääkärin palkkion, mutta ei tutkimuksia.

Niiden tulokset lähetetään kirjallisena karjanomistajalle ja eläinlääkärille.

Mikäli tutkimuksissa löytyy viitteitä M. bovis -tartunnasta, tila pääsee varsinaiseksi hankekarjaksi.

Tilalle tehdään hankkeen kustannuksella tarkka selvitys tartunnasta sekä kirjallinen suunnitelma, miten M. boviksen aiheuttamia riskejä hallitaan. Suunnitelma käsittää muun muassa sen, miten eläinliikennettä hallitaan, karjaa hoidetaan ja tuotantotilat pestään ja desinfioidaan, Tuunainen kertoo.

Hanke-eläinlääkäri käy tilalla vähintään kaksi kertaa.Tarvittaessa hän antaa neuvoja puhelimessa.

MAIJA ALA-SIURUA

Hankkeen

tavoitteena

on saada mukaan vähintään 20

oireilevaa karjaa.

Voit lukea artikkelin alkuperäisenä näköisversiona pdf-muodossa.
AVAA ARTIKKELIN PDF
Lue lisää

"Apua kannattaa hakea, se keventää taakkaa" – konkurssihakemuksen jättäminen on vasta viimeinen kortti tilan talousvaikeuksissa

Palkittu suomalaistislaamo etsii uutta omistajaa konkurssin uhatessa – "Tuotanto pyörii talkoovoimin"

Naseva-karjatiloilla huolehditaan hyvinvoinnista

Elintarviketeollisuuden Käkelä: Maatalouden kannattavuuskriisiin saatava nopeasti korjausliike