Suomessa on yli 160 000 työtöntä, mutta koneistajaa ei löydy 1  800 euron palkalla – hallitus yrittää ratkoa ongelmaa tarjoamalla työttömille koulutusta, joka kasaantuu nyt hyväosaisille - Talous - Maaseudun Tulevaisuus
Talous

Suomessa on yli 160 000 työtöntä, mutta koneistajaa ei löydy 1  800 euron palkalla – hallitus yrittää ratkoa ongelmaa tarjoamalla työttömille koulutusta, joka kasaantuu nyt hyväosaisille

Pinttyneitä vanhoja mielikuvia metallihommien raskaudesta ja likaisuudesta ja pimeistä pajoista pitäisi päivittää.
Koneistamo Vehviläisen toimitusjohtaja Petri Vehviläinen harmittelee, ettei metalliala kiinnosta nuoria. LEHTIKUVA / RONI LEHTI

Loimaalainen Koneistamo Vehviläinen etsii riveihinsä koneistajaa, mutta varteenotettavia hakijoita ei ole ilmaantunut.

"Koneistajista on pulaa koko tällä seudulla", sanoo yrityksen toimitusjohtaja Petri Vehviläinen STT:lle puhelimessa.

Työ- ja elinkeinotoimistojen ammattibarometri osoittaa havainnon oikeaksi. Pulaa koneistajista on lähes koko maassa.

"Nuoria ei metalliala kiinnosta. Alan vetovoima on vuosi vuodelta hiipunut", alaa perheyrityksessä jo pidemmän aikaa seurannut Vehviläinen tulkitsee.

Samaan aikaan Suomessa on yli 160 000 työtöntä. Hallituksella onkin kiperä yhtälö saattaa työpaikat ja työntekijät paremmin yhteen saavuttaakseen kunnianhimoisen työllisyystavoitteensa.

Työ- ja elinkeinoministeriöstä ja opetus- ja kulttuuriministeriöstä kerrotaan, että yksi tapa, millä työpaikkojen ja tekijöiden kohtaanto-ongelmaan koetetaan puuttua, on selvittää, miten koulutus tällä hetkellä kohdentuu ja mitä pitäisi muuttaa.

"Työelämälähtöisiä koulutuksia lisätään. Niihin saatiin budjettiriihessä lisää määrärahaa", sanoo työmarkkinaneuvos Teija Felt työ- ja elinkeinoministeriöstä.

Feltin mukaan nämä niin sanotut yhteishankintakoulutukset ovat jo osoittaneet tehokkuutensa. Ne ovat lyhyitä koulutuksia, joissa työnantajalla on rekrytointitarve, ja työnantaja osallistuu koulutuksen kustannuksiin. Feltin mukaan tämäntyyppisillä täsmäkoulutuksilla jopa kahdeksan kymmenestä työllistyy.

Lisäksi on tärkeää, että oppilaitosten ja työnantajien yhteistyötä lisätään ennakointia hyödyntäen ja koulutuksia kohdennetaan yhä enemmän työelämän tarpeisiin.

Työvoimapulasta kärsiville aloille on tarkoitus myös lisätä aloituspaikkoja oppilaitoksiin. Haasteena yhtälössä on se, että ne, joiden koulutuksella olisi eniten työllisyysvaikutuksia, eivät kuitenkaan yleensä ole innokkaimpia opiskelijoita.

"Kyllähän koulutus kasautuu suhteellisen hyvässä työmarkkina-asemassa oleville ja hyvässä sosio-ekonomisessa asemassa oleville ja niille, joilla pohjakoulutusta on jo aiemmin", sanoo neuvotteleva virkamies Ville Heinonen opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Aikuiskoulutustukea tutkinut Etlan tutkimuspäällikkö Antti Kauhasen mukaan tuki voisi auttaa laajaan ammattirakenteiden muutokseen sopeutumisessa, jos sitä käyttäisivät nykyistä useammin ihmiset, joiden työllisyyttä uhkaa teknologinen kehitys tai toimintojen siirtäminen ulkomaille.

Vuonna 2018 aikuiskoulutustukea sai 25  000 palkansaajaa tai yrittäjää.

Hallituksen pitäisi keksiä vuoteen 2023 mennessä työllisyystoimet, joilla saadaan 60 000 uutta työllistä.Perimmäisenä tarkoituksena työllisyystoimilla on saattaa maan julkinen talous tasapainoon.

Koneistamo Vehviläisen toimitusjohtaja toivoo, että päättäjät muistaisivat, että Suomessa teollisuus on suuri työllistäjä.

"Jos kouluilta leikataan määrärahoja, se ei ainakaan paranna tilannetta", Vehviläinen sanoo.

Vehviläisen mukaan myös pinttyneitä vanhoja mielikuvia metallihommien raskaudesta ja likaisuudesta ja pimeistä pajoista pitäisi päivittää.

Ehkä näillä keinoin saataisiin koneistaja houkuteltua 1  800 euron aloituspalkalla töihin.

Lue lisää

Sudet tappoivat lampaita Pöytyällä

Korona on kasvattanut eroja miesten ja naisten työllisyydessä – Tilastokeskus: Kesäkuussa 223  000 työtöntä

Työllisten määrä väheni jyrkästi toukokuussa

Akava ennakoi Suomen taloudelle 6,5 prosentin alamäkeä