Talous

Arvonlisävero laittaa klapinmyyjät kahteen kastiin: Kun liikevaihto ylittää 10 000 euroa, myyntihinta nousee neljänneksen

Suomalainen Maaseutu 04.11.2016

Polttopuun tuottajat valmistautuvat lämmityskauteen ja pilkkeen 
myyntisesonkiin.


Kari Lindholm

33-senttinen koivuklapi on kysytyintä polttopuuta, torniolainen polttopuuyrittäjä Jouko Pohjasenaho kertoo.

33-senttinen koivuklapi on kysytyintä polttopuuta, torniolainen polttopuuyrittäjä Jouko Pohjasenaho kertoo.
Kari Lindholm
Sami Autochopper toimii mikroprosessoreiden ohjaamana. Paikoillaan on kuuteen osaan halkaiseva terä, sillä rungot ovat järeitä.
Sami Autochopper toimii mikroprosessoreiden ohjaamana. Paikoillaan on kuuteen osaan halkaiseva terä, sillä rungot ovat järeitä.

Polttopuu-urakointia kurjistaa arvonlisäverotus, joka on muodostanut klapeille kaksi hintaluokkaa.

Mikäli liikevaihto eli myynti jää alle 10 000 euron vuodessa, saa klapit myydä ilman arvonlisäveroa.

Jos liikevaihto ylittää 10 000 euron rajan, on myyjän ilmoittauduttava alv-velvolliseksi, ja myyntihintaan lisätään 24 prosenttia, joka on myös polttopuun veroaste.

Alalle on tullut runsaasti pieniä polttopuuntekijöitä. Näillä pientuottajilla myyntihinta on alv-rajan takia neljänneksen halvempi verrattuna ammattimaisesti toimiviin polttopuu-urakoitsijoihin, joiden liikevaihtoon alv 0 -kilpailijat iskevät aikamoisen loven.

"Monesti halvimmilta kauppiailta ei löydy klapeja, kun niitä tarvitaan. Olemattomat pilkkeet ovat minullakin ilmaisia", torniolainen klapitehtailija Jouko Pohjasenaho kertoo. Hän tuottaa 300–400 irtokuutiometriä pilkettä vuosittain.

Rungot pilkkoo kuuteen osaan verkkovirralla toimiva Sami Autochopper, jonka läpi mahtuu korkeintaan 43-senttinen runko. Kyseessä on ylihärmäläisen Reikälevy Oy:n tuote: innovatiivisuudesta palkittu markkinoiden ainoa täysin automaattinen klapikone, jota ohjataan mikroprosessorilla.

"Kone saa työskennellä minuutinkin verran itsekseen. Sillä aikaa käväisen ravistelemassa klapisäkkiä tiiviimmäksi etukuormaajalla", Pohjasenaho selvittää.

Kone mittaa rungon pituutta ja paksuutta ja säätää katkaisua ja halkaisua tämän perusteella. Mittausmenetelmä on samankaltainen kuin metsäkoneissa. Mies kertoo joutuvansa toisinaan huijaamaan valokennojen avulla operoivaa konetta, jos rungot ovat ohuita ja mutkaisia.

Autochopper toimii parhaiten kookkailla rungoilla ja hyvä niin. Pienten runkojen jalostaminen polttopuiksi ei Pohjasenahoa juuri kiinnosta.

"Pienissä rangoissa olisi kova työ, kun 1,5 kuution säkkiin mahtuu jopa 1 200 klapia."


Parhaillaan klapeja tehdään ensi vuoden tarpeisiin. Kuivatus käynnistyy keväällä, jolloin klapit kuivuvat ilman peitettä. Kesällä suojaksi levitellään pressut, jotta kuiva tavara ei pääse kastumaan sateissa.

Kysyntä painottuu 33-senttiseen koivuklapiin, mutta pesässä räiskyvä kuusikin on ruvennut kelpaamaan viime vuosina. Kuusessa on kovempi kuumuus, vaikka se on koivua kevyempää.

"Kuusen lämmöllä rieskatkin paistetaan. Lisäksi kuusi polttaa koivun noet pesästä ja piipusta."

Nokeamatonta ja kipinöimätöntä haapaa tarvitsevat lähinnä savusaunojen lämmittäjät. Haavan kuivattamiseen kuluu kolme vuotta. Tästä syystä Pohjasenaho myy haavat kosteina.

Pieniin takkoihin kysellään jopa 20-senttistä pilkettä. Näin lyhyen pilkkeen valmistamisessa riittää haastetta.

"Jos pölkky on 20 senttiä paksu ja yhtä pitkä, se voi pyörähtää koneen kourussa poikittain. Kun leikkoja on tiheässä, myös työtä ja purua kertyy enemmän, ja hintakin nousee."

Pohjasenahon mukaan 33-senttisen sekaklapin markkinahinta on tänä talvena Lounais-Lapissa 55 euroa ja koivupilkkeen 60 euroa.


Pienin toimituserä on 1,5 irtokuutiometriä eli yksi klapisäkki. Pohjasenaho kuljettaa klapit kotiovelle.

"Kaupunkipaikoissa tilat ovat pienet, ja liiterin ovat vallanneet mopot ja ruohonleikkurit. Kolme irtokuutiota on tämän takia tavallinen kertaostos."

Mies hankkii pilkerungot oman metsän harvennushakkuista. Apuna on Nokka-kourakuormaajalla ja -metsäkärryllä varustettu Valtra N92. Osa rungoista joudutaan ostamaan. Koivukuidun ostohinta klapikoneen viereen toimitettuna on Lounais-Lapissa 44 euroa kiintokuutiolta.

Klapikauppiaita on 2 000

Suomessa polttopuuta on saatavissa noin 2 000 myyjältä.

Alan liikevaihto on reilu 20 miljoonaa euroa vuodessa.

Klapikauppa on perinteinen maaseudun elinkeino, jossa yrittäjätulo saadaan useasta eri lähteestä.

Myynti on usein sivutoimista, siitä kertyy alle 20 prosenttia yrittäjien liikevaihdosta.

Kotitaloudet käyttävät vuosittain polttopuuta noin kuusi miljoonaa kiintokuutiometriä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT