Talous

Eläkeläisten varallisuus kasvanut nopeammin kuin palkansaajilla

Eläkeläisten omaisuudesta kolme neljäsosaa on kiinni asunnoissa.
LEHTIKUVA / MARTTI KAINULAINEN
Eläkkeiden indeksikorotukset ovat olleet paljon esillä viime aikoina Suomessa.

Eläkeläisten varallisuus Suomessa on kasvanut palkansaajia nopeammin. Eläkeläistalouksien varallisuus on yli kaksinkertaistunut 20 vuodessa, selviää Eläketurvakeskuksen Eläkeläisten toimeentulo -tutkimuksesta.

Muutama vuosi sitten eläkeläistalouksien keskimääräinen varallisuus oli runsaat 150  000 euroa, mikä oli lähes 50 000 euroa enemmän kuin palkansaajilla. Vielä 1990-luvun puolivälissä ero oli 20 000 euroa.

Eläketurvakeskuksesta selitetään eroa asuntojen arvonnousulla. Eläkeläisten omaisuudesta kolme neljäsosaa on kiinni asunnoissa.

"Asuntojen arvo on kehittynyt hyvin myönteisesti, ja eläkeläisillä on useimmiten velaton omistusasunto", sanoo Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Susan Kuivalainen.

Eläkeläisillä on silti aiempaa enemmän myös muunlaista omaisuutta: maa- ja metsäomistuksia, autoja, rahastoja ja osakkeita. Eläkeläisten kulutus on noussut reaalisesti 45 prosenttia kahdessa vuosikymmenessä, kun eläkkeiden määrä on kasvanut samalla aikavälillä kolmanneksella. Säästöön jää silti viidennes tuloista.

"Eläkkeensaajat ovat paremmin toimeentulevia kuin koskaan aiemmin", Kuivalainen toteaa.

Eläkeläisten käytettävissä olevat tulot kulutusyksikköä kohden olivat vuonna 2014 keskimäärin noin 2 300 euroa kuussa, mikä on lähes neljä viidesosaa työssä käyvien tulotasosta. Kotitalouden yksi aikuinen muodostaa yhden kulutusyksikön ja kaksi aikuista samassa taloudessa yhteensä 1,5 yksikköä. Alle 14-vuotias lapsi on 0,3 yksikköä.

Kokonaistulot voivat sisältää eläkkeiden lisäksi muun muassa pääomatuloja, sosiaaliturvaetuuksia ja ansiotuloja. Bruttoeläke oli keskimäärin runsaat 1 600 euroa.

Kuivalainen pitää kokonaistulojen määrää vähintään kohtuullisena. Samaa mieltä on Kelan erikoistutkija Ilpo Airio. Hän sanoo, että eläkeläisten tulotaso kasvaa hiljakseen koko ajan. Eläkeläisillä on usein myös velaton omistusasunto, joten asumismenot voivat olla varsin maltilliset.

"Kuulostaa itse asiassa aika hyvältä tulokselta. Normaalisti eläkkeelle siirtyessä tulee kuitenkin jonkinlainen tiputus tuloihin", Airio sanoo.

Kansainvälisesti vertaillen suomalaisten eläkeläisten ostovoima oli hieman eurooppalaista keskitasoa korkeammalla. Kun toimeentuloa mitattiin ihmisten kokemuksen perusteella, Suomi sijoittui selvästi EU:n keskiarvoa paremmin. Vakavaa aineellista puutetta tai toimeentulovaikeuksia koki Suomessa pari prosenttia eläkeikäisistä.

Airion mukaan eläkeläisten vauraus kasvaa, koska he pysyvät työelämässä aiempaa pidempään. Suomen eläkejärjestelmä on perinteisesti palkinnut hyvin pitkästä työurasta. Suuret porkkanat eläkeläisille ovat kuitenkin koko ajan vähentyneet.

Väestö ikääntyy, ja työikäisiä ihmisiä on aiempaa vähemmän rahoittamassa järjestelmää. Airion mukaan onkin mahdollista, että eläkemaksut nousevat tulevaisuudessa. Toinen vaihtoehto on eläketasojen sääteleminen.

"Se on poliittinen valinta. Tällä hetkellä tuntuu, että tehdään mieluummin eläkeikää nostavia ratkaisuja."

Eläkeläisten toimeentulo -tutkimuksessa vertailtiin eläkeläisten toimeentuloa vuosina 1995–2015. Eläkeläisten asemaa tarkasteltiin eläkkeiden, kotitalouksien tulojen, kulutuksen, varallisuuden ja toimeentulokokemuksen kautta.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

”Käsittämätöntä, ettei rahalla voi maksaa”

"Pitääkö olla huolissaan, kun ei saa pankista omaa rahaa?" – Kaleva: Eläkeläiset osoittivat mieltään Pudasjärven Osuuspankilla

Kysely: Puolella eläkeläisistä jonkin verran toimeentulovaikeuksia