Talous

HS: Yrittäjät ja viljelijät ovat vaurastuneet eniten

Yrittäjät ja viljelijät ovat vaurastuneet 20 vuodessa enemmän kuin palkansaajat. Professorin mukaan "viljelijöillä ei ole syytä huoleen." MTK:n mukaan tuottajahintojen lasku ei näy tilastossa.
Jaana Kankaanpää
MTK:n mukaan tuottajahintojen lasku ja Venäjän tuontikielto kuormittavat viljelijöitä. Lisäksi viljelijät tekevät tuntimääräisesti enemmän töitä kuin palkansaajat.

Kaikkien suomalaisten käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet 39 prosenttia 20 vuodessa. Asiasta kirjoittaa Helsingin Sanomat.

Eläkeläiskotitalouksien käytettävissä olevat tulot ovat kasvaneet lähes samaa tahtia kuin palkansaajien. Opiskelijakotitalouksien tulot ovat kehittyneet huomattavasti maltillisemmin ja työttömien vielä niukemmin kuin eläkeläisillä.

Palkansaajakotitaloutta selvästi enemmän ovat kasvaneet yrittäjä- ja maatalousyrittäjäkotitalouden tulot. Yrittäjän tulot kasvoivat 62 prosenttia, kun palkansaajalla kasvu oli 44 prosenttia. Maatalousyrittäjän tulot kasvoivat 55 prosenttia.

Tiedot käyvät ilmi Tilastokeskuksen luvuista, joihin on kerätty eri ryhmien kaikki rahatulot tulonsiirrot mukaan lukien. Ne kuvaavat todellista tulotasoa, sillä niistä on puhdistettu hintojen nousun vaikutus. Mukana ovat myös verot.

”Julkisuudessa on puhuttu, että eläkeläiset ja maanviljelijät ovat vaikeassa tilanteessa, mutta tämän tilaston perusteella heillä ei ole kovin suurta syytä huoleen”, sanoo yhteiskuntapolitiikan professori Heikki Hiilamo Helsingin yliopistosta.

20 vuoden aikana viljelijöiden reaalitulot ovat kasvaneet toiseksi eniten yrittäjien jälkeen. Kuten eläkeläisillä selitys liittyy ryhmän rakenteen muutokseen.

Maatilojen määrä on nyt alle puolet siitä, mitä se oli vuonna 1995. Jäljelle jääneet tilat ovat aiempaa suurempia ja tuottavampia, kun pienemmät ja pienituloiset ovat lopettaneet.

Vuoteen 1995 verrattuna tilojen peltoala on kaksinkertaistunut ja eläinten määrä kasvanut huomattavasti, kertoo MTK:n edunvalvontajohtaja Perttu Pyykkönen. Esimerkiksi maitotilalla oli vuonna 1995 keskimäärin 15 lehmää mutta nyt 35–36.

Sama tilojen harveneminen ja suureneminen jatkuu, Pyykkönen sanoo. Pienet tilat lopettavat toimintaansa sitä mukaa kuin viljelijät eivät löydä niille jatkajaa.

Nykyinen viljelijöiden ahdinko ei kuitenkaan koske niinkään pieniä tiloja vaan niitä, jotka ovat pyrkineet tuottavuuden kasvattamiseen. Ne ovat ottaneet riskin ja velkaa, ja sitten tuottajahinnat ovat laskeneet. Etenkin maidon ja lihan tuottajahintojen laskuun on vaikuttanut Venäjän tuontikielto.

Ahdinko ei liioin kunnolla vielä näy oheisessa tilastossa, sillä se päättyy vuoteen 2014.

Tuottajahintojen laskun vaikutus alkoi Pyykkösen mukaan näkyä vasta viime vuonna. Tuolloin maatalouden yrittäjätulo supistui Luonnonvarakeskuksen alustavien tietojen mukaan 40 prosenttia.

”Tällä hetkellä ahtaimmalla ovat ne tilat, jotka ovat tehneet isoja investointeja ja ovat velkaisia”, Pyykkönen sanoo.

Jos keskimääräisen maanviljelijän tulot ovatkin kasvaneet nopeammin kuin palkansaajan, Pyykkönen muistuttaa, että viljelijä tekee myös enemmän työtunteja. Hänen mukaansa maatalousyrittäjä tekee vuodessa keskimäärin 2 200 tuntia töitä, kun palkansaajan työtunnit jäävät alle 1 600:aan.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

”Käsittämätöntä, ettei rahalla voi maksaa”

MTK:ta ei kutsuttu ilmastoraporttia koskevaan paneelikeskusteluun – järjestäjien mukaan Metsä Group ja Valio edustivat maanomistajia "riittävän hyvin"

Löytyykö nurkistasi muovia tai vaikkapa maatalouskoneiden varaosia, joista haluat eroon? Nyt se onnistuu asuinpaikastasi riippumatta, ja voit saa kaupan päälle vielä rahaakin