Talous

Järjestöt ennustavat: Maataloustuotteiden hinnat matalia seuraavat kymmenen vuotta

Maataloustuotteiden hintojen ennustetaan pysyvän matalina. Ruuankulutuksen kasvu hidastuu ja tuotanto tehostuu.
Markku Vuorikari
Synkimmät näkymät ovat FAOn ja OECD:n mukaan leipäviljoilla.

Maataloustuotteiden korkeiden hintojen aikakausi on mennyttä aikaa, sanovat YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO sekä teollisuusmaiden talousjärjestö OECD viime viikolla julkaistussa vuosien 2016–2025 maatalousennusteessaan.

Järjestöt toteavat, että kaikkien yleisten kasvien, kotieläintuotteiden ja kalan hinnat laskivat vuonna 2015. Maailmanmarkkinoilla maitotuotteiden hinnat kävivät ylhäällä vuonna 2013 ja viljat 2012. Sen jälkeen on ollut alamäkeä.

Hintojen laskuun johti useiden vuosien tasainen maatalouden tuotannon kasvu, heikkenevä kysynnän kasvu, talouden yleinen heikkeneminen, öljyn laskenut hinta sekä maataloustuotteiden kasvaneet varastot.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana ruuan kysynnän kasvu hidastuu koko ajan, koska väestönkasvu hidastuu. Tähän asti se on pitänyt kysyntää kasvussa.

Samoin ihmisten tulotason kasvun ennustetaan kehittyvissä maissa heikkenevän ja ihmisten arvioidaan käyttävän lisätuloistaan entistä vähemmän peruselintarvikkeisiin.

Näkymät ovat synkimmät leipäviljoille. Järjestöjen mukaan vain yllättävä suuri muutos joko kysynnässä tai tarjonnassa voi saada suurien varastojen viljamarkkinat nousuun.

Lihalle ja maidolle on nähtävissä kysynnän kasvua, vaikkakin aiempia vuosia hitaampaa. Se lisää myös rehuviljojen ja valkuaiskasvien kysyntää.

Sekä kehittyneissä että kehittyvissä maissa kulutus siirtyy entistä enemmän valmisruokien suuntaan, mikä lisää sokerin, öljyjen ja rasvojen käyttöä.

OECD ja FAO ennustavat maataloustuotteiden kysynnän bioenergian raaka-aineeksi pysähtyvän alhaisten energian hintojen ja useiden valtioiden muuttuneiden bioenergialinjausten takia.

Ruuan kysynnälle ennustettu maltillinen kasvu pystytään järjestöjen mukaan täyttämään tuottavuuden nousulla ilman suurempaa kasvua viljelyaloihin tai kotieläinten lukumäärään.

Kasvintuotannon lisääntymisestä 80 prosenttia arvioidaan tulevan hehtaarisatojen noususta.

Afrikassa ja Etelä-Amerikassa peltoala voi vielä nykyisestä kasvaa. Afrikassa lisäpelto menisi viljalle ja Etelä-Amerikassa soijalle.

Kehitysmaissa on suuria eroja satomäärissä. Jos huonoimpia satoja saadaan nostettua, voi se lisätä merkittävästi ruuan tarjontaa.

Järjestöt ennustavat, että ruuantuotanto ja kulutus kasvavat pääasiassa samaa tahtia, jolloin hinnat pysyvät vakaina.

Epävarmuuksia on kuitenkin paljon, esimerkiksi öljyn hinnan kehitys, satotasot maailmalla ja talouskasvun kehittyminen.

Järjestöt arvioivat, että ainakin yksi hintapiikki seuraavan kymmenen vuoden aikana on mahdollinen.

Ilmastonmuutos voi vaikuttaa ruuantuotantoon merkittävästi jo seuraavan kymmenen vuoden aikana, jos se vahvistaa äärisääilmiöitä.

Kesäkuussa FAO:n ruuan hintaindeksi nousi neljä prosenttia.

Nousuun johtivat Brasilian vaikeudet sokerin ja maissin korjuussa sekä maidontuotannon kasvun hidastuminen.

Hintaindeksi on noususta huolimatta alle viime vuoden lukemien.

Lue lisää

Maito ja sianliha halpenevat, tulvat voivat muuttaa tilannetta

Maatalouden kustannukset nousevat lujaa, ruuan hinta kääntyi maailmalla laskuun

Koneviesti selvitti, missä mennään Suomen traktorimarkkinoilla – ISOBUS sekä sähköiset palvelut ovat jo arkipäivää

Kanadan helteet ajoivat rapsin hinnan uuteen nousuun, Euroopassa sianlihan hinta laskee