Talous

Kertakäyttökulutus ja energian hiilipäästöt rasittavat Suomea – monimuotoisuuskin heikkenee tuonnin kautta

Talous 26.07.2017

Pohjoismaat nousivat YK:n kestävän kehityksen vertailussa kärkisijoille. Joka maalla on silti kompastuskivensä.


Kimmo Haimi
Kun niin tavarat kuin palvelut liikkuvat kansainvälisesti, suomalaiset osallistuvat niin hiilidioksidi-, rikki- kuin typpipäästöjen tuottamiseen. Julkinen jätehuolto, elektroniikkaromu sekä suuri energiankulutus kerryttävät myös kestävyysvajetta.

Suomella on ongelmia ennen kaikkea kulutustavoissa, ilmastonmuutoksen hillinnässä sekä luonnon monimuotoisuudessa, osoittaa YK:n kestävän kehityksen raportti, joka julkaistiin viime viikolla.

Kestämättömyyttä edustavat kulutuksen aiheuttamat rikkipäästöt, julkisen jätteen vähäinen kierrätys sekä elektroniikkaromu. Kulutus tuottaa myös typpikuormaa ja ammoniakin päästöjä.

Raportti paljastaa, että kestävyysvaje on läheisesti sidoksissa ulkomaankauppaan. Muualta tuotujen hyödykkeiden ja kulutettujen palvelujen, kuten matkailun kautta suomalaiset kerryttävät nimittäin myös hiilidioksidipäästöjä sekä osallistuvat maailman eläin- ja kasvilajiston köyhdyttämiseen.

Ilmastonmuutosta ajatellen Suomella on toki tehtävää myös hiilidioksidipäästöissä, jotka aiheutuvat oman elinkeinotoiminnan sekä yhteiskunnan energiankäytöstä.

Luonnon monimuotoisuutta heikensivät lajien köyhtymisen lisäksi metsien hakkuut, jotka selittynevät osin viime vuoden ennätyksellisellä puukaupalla. Huomattavaa on, että kotimaisessa suojelun kattavuudessa ja harvinaisten lajikantojen säilymisessä Suomi on sen sijaan hyvin korkealla.

YK-vertailussa Suomi saa kolmanneksi korkeimman indeksin. Raportissa tähdennetään kuitenkin, että kullakin maalla on parannettavaa omista lähtökohdistaan katsoen.

Kun tarkastellaan muita indeksin osatekijöitä, ruuantuotannon typpitase ja liikalihavuus painavat Suomen tuloksia ravitsemuksessa. Viime vuosien heikko talouskasvu ja nuorisotyöttömyys puolestaan heikentävät taloudellista kehitystä.

Yksittäisiä muita suuria ongelmia ovat sukupuolten välinen palkkaero, asumisen - etenkin vuokra-asumisen - kalleus suhteessa käytettäviin tuloihin sekä aseteollisuuden vienti.

Raportissa Suomen vahvuudet näkyvät erityisesti neljällä sektorilla. Vesi- ja jätevesien huolto on korkealaatuista, sisäinen turvallisuus ja hyvä hallinto toteutuvat, köyhyyttä on suhteellisen vähän samoin kuin eriarvoisuutta kansalaisten välillä.

Aseviennin lisäksi näihin suurimpiin vahvuuksiimme sisältyvät pienempinä miinuksina henkirikosten määrä ja pohjavesien käytön kehitys.

Muilla Pohjoismailla ja ylipäätään teollisuusmailla on samankaltaisia ongelmia kuin Suomella. Kertakäyttötalous sekä ilmastoa lämmittävät hiilidioksidipäästöt kuormittavat melkein kaikkia vauraita maita.

Liikalihavuus taas sananmukaisesti painaa kansakuntien hyvinvointia alaspäin. Myönteisiä poikkeuksia ovat Tanska, Itävalta, Belgia, Japani ja Etelä-Korea. Vääränlaisen ruuan aiheuttama vitsaus on levinnyt maailmalla lähes yhtä laajalle kuin köyhien maiden aliravitsemus.

Norja ja Tanska erottuvat Pohjoismaiden joukosta muita parempina ilmastonmuutoksen torjunnassa, Islanti puolestaan kulutustapojen kestävyydessä.

Kaikki Pohjoismaat sijoittuvat kokonaisvertailussa kärkisijoille.

Kun arvioidaan muiden maanosien kehitystä, raportin taulukoista näkyvät erityisesti Afrikan maiden monet haasteet.

Niistä kaikki eivät johdu suinkaan valtiosta itsestään, vaan kaupan tavaravirtojen ja veronkierron sekä ilmakehän ja merien saastumisen kautta useat köyhemmät maat kärsivät muiden kestämättömistä elintavoista.

Toista kertaa kootussa indeksissä painotetaankin maarajat ylittäviä kestävyysongelmia.

Raportti: Sachs, Schmidt-Traub, Kroll, Durand-Delacre ja Teksoz: Global responsibilities. SDG Index and Dashboards Report 2017. Bertelsmann Säätiö ja Kestävän kehityksen verkosto (SDGN).

Raportin maakohtaiset arvioinnit on ladattavissa verkosta, josta löytyy myös maailmankartalle sijoitettu maavertailu.

Aiheeseen liittyvät artikkelit