Talous

Kodin tekniikan myynti kiihtyy nyt velkarahalla

Kotitalouksien velkaantuminen ja kansainväliset kilpailijat kirittivät kodin tekniikan vähittäiskaupan tilastokärkeen.
Kari Salonen
Osastopäällikkö Joonas Rökman seuraa aitiopaikalta suomalaisten kodintekniikkakulutuksen kasvua.

Vähittäiskaupan liikevaihto kääntyi alkuvuonna lievään kasvuun päivittäistavarakaupan vetämänä. Huomattava rooli noususuhdanteessa oli myös kodin tekniikalla, jota myytiin tammi–huhtikuussa euromääräisesti 10,9 prosenttia edellisvuotta enemmän.

”Ne ovat viestintä, viihde ja tietotekniikka, eivät niinkään ne perinteiset kodinkoneet, jotka nostavat tätä alaa”, kertoo Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja.

Koska vähittäiskaupan kokonaisnousu jäi alkuvuonna 1,4 prosenttiin, voi kodintekniikan kulutusinto olla myös haitaksi muille erikoiskaupan toimialoille.

”Ainahan se on niin ollut, että jos ostat vaikka sohvan, niin säästät autosta. Kun yksi erikoiskaupan ala kasvaa, se ei tarkoita, että koko erikoiskauppa kasvaa, vaan voi olla, että se on muusta kulutuksesta pois”, Kurjenoja huomauttaa

Viihde-elektroniikka ja tietotekniikka eivät ole menestyjinä uusia, ja Kurjenoja arvelee, että tuotteiden entistä lyhyemmät elinkaaret näkyvät osaltaan euromäärissä. Viime vuosina kulutusta on lisännyt myös kansainvälisten ketjujen kiihdyttämä kilpailu.

”Yksi tekijä on, että on tullut uusia ulkomaisia ketjuja, jolloin kävi hieman samalla tavalla kuin urheilukaupassa, eli ne piristivät myyntiä.”

Kulutusta tukee lyhyellä aikavälillä myös kotitalouksien jatkuva velkaantuminen. Asuntolainoista matalien korkojen aikana säästyvät eurot näkyvät myös kodinkoneliikkeen kassalla.

Kouluvuoden alla kysytyt kannettavat tietokoneet ja kestosuosikkeina pysyneet äly­puhelimet tuovat tällä hetkellä eniten asiakkaita kodinkoneliikkeeseen, kertoo Helsingin Forumin Gigantin osastopäällikkö Joonas Rökman.

Kaupan liitosta esitetty ajatus siitä, että kasvaneen suosion taustalla ovat osittain tuotteiden entistä lyhyemmät elinkaaret, kuulostaa Rökmanin mielestä oikealta. Suoraan asiakkailta hän ei tällaista ole kuitenkaan kuullut.

”Jos ajattelen asiaa omalta kohdaltani, niin tuleehan niitä puhelimia useammin vaihdettua kuin ennen vanhaan”, Rökman kertoo.

Puhelimiin ja tietokoneisiin ollaan valmiita myös kuluttamaan entistä suurempia summia. Kotitalouksien kulutus rullaa yhä enemmän velkarahalla, ja osa tätä ilmiötä ovat vähittäiskauppiaiden myöntämät osamaksusopimukset.

Rökmanin mielestä osamaksujen tapaiset matalakorkoiset kulutusluotot ovat hyvä vaihtoehto, sillä tarvetta kalliisiin elektroniikkaostoksiin voi olla vaikea ennustaa.

”Jos tietokone hajoaa, saattaa aika yllättäenkin tulla sellainen tarve, että sitä tarvitaan jo seuraavana päivänä”, hän huomauttaa.

Vaikka vähittäismyyjien tarjoamat osamaksusopimukset ovat siis tulleet tutuiksi elektroniikan ostajille, Kurjenoja uskoo, että varsinaisia kulutusluottoja otetaan harvemmin pieniin kodin tekniikan hankintoihin.

Huoletonta kulutusta ei juhlita Kaupan liitossa. Kuluttajien vyö nimittäin kiristyy ennen pitkää, kun osamaksulla tai velkarahalla tehdyt ostokset kertyvät.

”Kyllä me olemme aika huolissamme. Ei tässä siten ajatella, että kun ihmiset velkaantuvat, niin kauppa käy. Jossain kohtaa se tulee iskemään takaisin”, Kurjenoja varoittaa.

Vähittäiskauppa kasvoi alkuvuodesta, mutta alan työllisyys on samalla heikentynyt huomattavasti. Osa syystä on kodintekniikkakauppaakin kirittäneellä kansainvälisellä kilpailulla.

”Erikoiskauppa on hyvä esimerkki. Jos ulkomainen erikoiskaupan ketju toimii Suomessa, se tuo tänne kyllä työtä, mutta jotkut suunnittelu- ja asiantuntijatehtävät voivat sitten olla muualla”, Kurjenoja kuvailee.

Suuret kansainväliset ketjut saavuttavat näin skaalaetuja, kun usean maan liiketoimintaa tukevia toimintoja keskitetään kotimaahan tai alhaisten kustannusten maihin.

Vähittäiskaupalla on kuitenkin ollut jo vuosia vaikeuksia löytää asiantuntijoita myös Suomessa – kaupan liiton tilastojen mukaan tehtäviä on kuukausittain täytetty tasaisesti alle kymmenesosa. Koko tarinaa ei kansainvälisen kilpailun vaikutus siis alan työllisyydestä kerro.

Kurjenoja uskookin, että murroskauden jälkeen liikevaihdon kasvu alkaa jälleen näkyä myös kotimaisessa työllisyystilastossa.

”Periaate tietenkin on se, että jos ala kasvaa, se lisää työllisyyttä. Nyt on kuitenkin vastavirtaan kulkevia trendejä, jotka rikkovat tämän vanhan suhteen. Kun tällainen isompi murros on käyty läpi, palataan mitä todennäköisimmin siihen, että bisneksen kasvu tuo myös työllisyyttä.”

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Osaamisen merkityksestä

Pääministeri Antti Rinne haluaa satojatuhansia suomalaisia takaisin töihin – "Ei käy, että terve työikäinen ihminen ei osallistu hyvinvoinnin rahoittamiseen"

Lisää työpaikkoja Suomeen