Talous

Liikenneraportti: Kaupungistuminen lisää maaseudun merkitystä

Väestön keskittyessä kaupunkeihin maaseudun merkitys korostuu, kun energian, ruuan ja virkistyksen tarve kasvaa.
Jaana Kankaanpää
Kaupungit tarvitsevat tulevaisuudessa yhä enemmän maaseudun huolenpitoa.

Päinvastoin kuin yleensä luullaan, maaseudun merkitys korostuu, kun väestö keskittyy kaupunkeihin. Kaupungit tarvitsevat maaseudulta elintarvikkeita ja energiaa ja maaseutua tarvitaan virkistykseen ja matkailuun, suunnitteluyritys WSP Finland arvioi keskiviikkona julkaistussa liikenneselvityksessään.

MTK:n elinkeinojohtaja Marko Mäki-Hakola kehuu selvitystä ainutlaatuiseksi. "Maaseudun ja kaupunkien yhteistyön merkitystä ei ole ymmärretty näin hyvin missään tätä ennen."

Selvityksen mukaan harvaan asutuille alueille täytyy tarjota yhä enemmän liikkuvia palveluja, esimerkiksi kauppa- ja terveysautoja ja ruokahuoltoa.

Kylien liikenne pitää järjestää niin, että pyöräily on sujuvaa. Autoa tarvitaan, mutta kutsuliikenne ja digitalisaatio johtavat siihen, ettei maaseudun taloutta kohti tarvita välttämättä yhtä autoa enempää.

Suomen kilpailukyky saataisiin vahvaan nousuun kehittämällä liikennettä. Nyt Suomi on pahasti muita Pohjoismaita jäljessä.

"Ruotsi, Norja ja Tanska investoivat jatkuvasti pitkän aikavälin ohjelmilla saavutettavuuteensa. Sen pitäisi olla myös Suomen kilpailutekijä", johtaja Jorma Mäntynen WSP Finlandista sanoo.

Kansainvälisesti katsoen pitäisi kehittää lentoyhteyksiä, joka on ainut mahdollisuus saada lisättyä runsaasti matkailua. Suomessa on kattava ja hyväkuntoinen lentokenttäverkko, mutta matkaketjuja lentokentille tulisi kehittää. Mikäli maakuntiin halutaan kansainvälisiä yrityksiä, kansainvälisiä lentoyhteyksiä tulisi olla enintään tunnin etäisyydellä.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkänen totesi, että liikenteessä tulee tehdä myös valintoja, sillä rahat eivät riitä kaikkeen. "Jos esimerkiksi meillä on kolme kenttää sadan kilometrin päässä toisistaan, pitää miettiä, kannattaako kaikkia pitää yllä vai parantaa matkaketjuja ja syöttöliikennettä", hän mietti.

Selvityksessä esitetään useiden rataosuuksien parantamista, välille Helsinki–Oulu tarvittaisiin koko matkalle nykyistä parempi yhteys tavara- ja matkustajaliikennettä varten.

"Suomessa suurnopeusjuna veisi Helsingistä Tampereelle tunnissa, Kokkolaan 2,5 tunnissa ja Ouluun 3,5 tunnissa. Myös tunnin juna Turkuun tulisi tarpeeseen", Mäntynen sanoo.

Teistä nostettiin tärkeäksi esimerkiksi valtatie 4 Jyväskylästä pohjoiseen.

Alemman verkon teistä täytyy pitää hyvää huolta, niitä tarvitsevat erityisesti metsä- ja elintarviketeollisuus, selvityksessä todetaan. Myös luontomatkailu ja kaivokset tarvitsevat pieniä teitä.

Kuntaliiton toimitusjohtaja Jari Koskinen sanoi, että liikenneinfraa tulisi kehittää 12 vuoden jaksossa parlamentaarisen komitean pohjalta. Kunnat lupaavat osansa rakentamisrahoista, kunhan valtio hoitaa osansa.

Mykkänen myöntää, että liikennesuunnittelu on ollut poukkoilevaa. "Yleensä on toimittu niin, että hallitus on syönyt seuraavan hallituksen kassan. Pitkäjänteisyys on kiinni sitoutumisesta ja se kirpaisee vaalien voittajaa, joka ei pääse vetämään omia linjojaan."

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan liikennepolitiikka on ollut suunnittelematonta ja lyhytnäköistä. Puolue on valmis sitoutumaan pitkäaikaiseen elinkeinostrategiaan, jossa liikenne on mukana.

Hän uskoo, että yritykset pystyisivät hyvän strategian avulla verkostoitumaan, mikä parantaisi lopputulosta verrattuna pelkästään omin avuin ponnisteluihin.

WSP:n selvityksen tilaajat ovat Liikennevirasto sekä Infra, RT, MTK, Metsäteollisuus, EK, SAK, STTK ja Kuntaliitto.

Lue lisää