Talous

LM: Vuosikymmeniä vanha metsätieverkko rapistuu käsiin

Raskas kalusto ja muuttuva ilmasto rasittavat heikkokuntoisia metsäautoteitä entisestään.
Markku Vuorikari
Heikkokuntoiset metsäautotiet vaikeuttavat muun muassa puukuljetusten ajoa.

Lännen Media uutisoi tänään maanantaina, että huoltoa vaille jääneen metsäautotieverkoston kunto rapistuu.

Lehden mukaan tieverkon rakenteita pitäisi peruskorjata ainakin kolmen tuhannen kilometrin verran. Viime vuonna korjauksia tehtiin kuitenkin vain 1 000 kilometrille.

Suomen tieverkon kokonaismitta on 450 000 kilometriä, josta kolmannes on metsäteitä. Erityisesti yksityisten metsäteiden kunto heikkenee. Tällaisia teitä on Suomessa liki 100 000 kilometriä, eli viidennes maamme tiestöstä.

Lännen Median jutussa todetaan, että heikentyvä kunto haittaa paitsi metsänhuoltotöitä, myös kansalaisten mahdollisuuksia liikkua luonnossa.

"Korjausvelkaa tulee väkisin. Kyllähän puu saadaan vielä metsästä pois, mutta jos mennään vaikka kymmenen vuotta eteenpäin, niin ongelmia tulee", arvioi jutussa haastateltu metsäteiden johtava asiantuntija Mika Nousiainen Suomen metsäkeskuksesta.

Lehden mukaan suurin osa metsäautoteistä rakennettiin 1970–80-luvuilla, joten merkittävä osa verkostosta on nyt peruskorjausiässä. Viimevuotinen valtion kemera-tuen ehtojen heikennys sai vuosia hiipuneen peruskorjausinnon suorastaan romahtamaan.

"Houkutteleminen on tässä se iso asia. Jonkun pitää ylipuhua osakkaat", selittää Lapin Kansan haastattelema metsäalan tutkimusyrityksen Metsäteho Oy:n toimitusjohtaja Heikki Pajuoja.

Lännen Media kirjoittaa, että yksityisteiden tienpidosta vastaavissa tiekunnissa voi olla kymmeniäkin osakkaita. Yksikään heistä ei kuitenkaan välttämättä ole sellainen aktiivi, joka ryhtyisi ajamaan asiaa.

Koska monet metsäteiden osakkaat ovat ikäihmisiä, tai alueelta kaupunkeihin muuttaneita perillisiä, heillä ei ole LM:n mukaan enää arkielämässään kosketusta omaisuuteensa. Korjauspäätökset tehdään enemmistön tuella, joten työt voivat kariutua myös riitoihin kustannuksista.

Peruskorjausten lisäksi myös muu kunnossapito on jäänyt monesti tekemättä.

Lännen Media kertoo, että kun Suomen metsäkeskus teki viime vuonna tarkastuksen vuonna 2008 perusparannetuille teille, joka neljännen tien havaittiin olevan välittömän korjauksen tarpeessa. Lisäksi lopuista suurin osa kaipasi erilaisia hoitotoimia.

Lehden mukaan myös ilmastonmuutos ja kuljetuskaluston painon lisääntyminen tuovat lisärasitusta metsäteille.

"Osa teistä on niin heikkorakenteisia, että niillä ei pystytä kesällä ajamaan ollenkaan", kertoo LM:n haastattelema rovaniemeläinen kuljetusyrittäjä Jarmo Tolonen.

Tolonen kuitenkin arvelee, että kasvava puun kysyntä saattaa herätellä teiden omistajia ryhtymään korjaustoimiin.

Lännen Median artikkelin voit lukea esimerkiksi täältä.

Lue lisää

Kovalla kirilläkin kemeratukea uhkaa jäädä käyttämättä 10 miljoonaa euroa

Kelirikkopuun kuljetus helpottuu, kun kuorma-auton renkaista lasketaan pois ilmaa

Osa öljy-yhtiöstä kieltäytyy toimittamasta polttoainetta hakkuutyömaalle, jos se sijaitsee nimettömän metsätien varrella

"Tarvittaisiin hirvittävästi lisää metsureita" – nykyinen työvoima ei riitä hoitamaan taimikoita kasvukuntoon