Talous

Maaseudun hoivakodin johtaja: Sote-uudistus johtaa pahimmillaan huutolaismeininkiin

Talous 30.09.2017 Kangasniemi

Pieni palvelukoti tarjoaa asukkailleen kodinomaisen ympäristön. Sote-uudistus nähdään Seijanhovissa sekavana ja eurokeskeisenä järjestelmänä, jossa potilaan yksilöllisyys uhkaa hukkua.


Petteri Kivimäki
Lähihoitaja Maaret Tarvonen (vas.) ihasteli hoivakodin asukkaiden Sepon ja Katin kanssa syksyistä Puulavettä.

Kangasniemen kunnan keskustaajamassa sijaitseva Seijanhovi on tehostetun asumisen hoivakoti, jonka asiakkaina on mielenterveyskuntoutujia.

14-paikkaisen hoivakodin asukkaiden ikähaitari on 37 ja 84 vuoden välillä.

”Suurin osa asukkaistamme on kuusikymppisiä”, Kangasniemen Palvelukoti Ky:n johtaja Tiina Jurvanen kertoo.

Jurvasen mukaan pieni, maaseudulla toimiva hoivakoti pyrkii parhaansa mukaan tarjoamaan asukkailleen kodinomaisen ympäristön.

”Asiakaskuntamme on sentyyppistä, että tärkeintä on taata perusturvallisuudentunne heille ympärivuorokautisesti.”

Asukkailla on muun muassa omat huoneet, joihin kukaan ei saa mennä koputtamatta.

Hoivakodin vakiintunut henkilökunta muodostuu kahdeksasta hengestä ja muutamasta sijaisesta.

”Se, että hoitajat eivät vaihdu vaan tuntevat asiakkaat henkilökohtaisesti, on tämänkaltaisessa ympäristössä todella tärkeää. Kaikki asiakkaamme ovat omia persooniaan, ja tutustuminen hoitajiin ottaa aikansa”, Jurvanen jatkaa.

Lähihoitaja Maaret Tarvosen mukaan elimellinen osa kodinomaisuutta on asukkaiden osallistaminen arjen rutiineissa.

”Monet asukkaamme, kukin jaksamisensa mukaan, osallistuvat ajoittain hyvinkin aktiivisesti arjen töihin. Erinomainen esimerkki on täksi kesäksi kotitarveviljelyyn perustamamme kasvimaa”, Tarvonen toteaa.

Käytännössä Seijanhovin asukkaat eivät kykenisi elämään omillaan.

”Tasapainoisen arkielämän edellytyksenä ovat puhtaus, ruoka, turvallisuus ja valvottu lääkintä. Jos yksikin osa-alue lähtee pois, kokonaisuus hajoaa siihen”, Jurvanen sanoo.

Seijanhovin henkilökunta ei anna jo usean hallituskauden ajan valmistelussa olleelle sote-uudistukselle kovinkaan korkeita arvosanoja.

”Ei kukaan varmaan lopulta tarkalleen ottaen tiedä, mitä tässä on meneillään. Valtavasti on edelleen selvittämättömiä asioita ja epätietoisuutta, mutta asioita runnotaan siitä huolimatta eteenpäin valtavalla kiireellä”, Jurvanen moittii.

Hoivakodin johtajan mukaan sote-uudistuksessa hoitoketjun kaikkein olennaisin osa, potilas, tuntuu nyt pahasti unohtuneen.

”Hinta ja rakenteelliset ratkaisut ajavat kaiken muun yli ja edelle. Seijanhovi on malliesimerkki pienestä yksityisestä hoivakodista, jossa asukkaista pidetään todella hyvää huolta ja heille taataan laadukkaat palvelut.”

Jurvasen mukaan hoiva uhkaa jäädä toissijaiseksi asiaksi, kun kaikessa tavoitellaan säästöjä: ”Tällainen pienimuotoinen toimintahan tukehtuu omaan mahdottomuuteensa, jos hinta on ainoa kriteeri.”

Jurvanen myös arvostelee terveysalan jättien toimintaa.

”Pahimmillaan tässä mennään seuraavaksi sellaiseen huutolaismeininkiin, että se saa ottaa mummon, kenellä on tarjota halvin hinta.”

Esimerkiksi hän ottaa tilanteen, jossa ihmiselle tulee tarve asumispalvelupaikkaan.

”On 48 tuntia aikaa antaa tarjous, että mitä mummosta maksetaan. Jos me tarjotaan sata euroa ja Attendo kuusikymmentä euroa vuorokaudelta, on peli sitten sillä selvä. Loppuelämän sijoituspaikka mitataan yksinomaan euroissa”, Jurvanen kritisoi.

”Hintakilpailutus johtaa pahimmillaan tilanteeseen, jossa se mummo on sitten sadan kilometrin päässä suvusta ja läheisistä.”

Seijanhovissa toivotaan, että sote-uudistuksen valmisteluun tulisi selkeyttä ja yksilöllisyyttä.

”Se, että nämä Attendot ja Mehiläiset saavat jatkossa runtata palveluita mihin hintaan tahansa, ei kyllä paranna hoivan laatua tässä maassa vaan päinvastoin. Ihmisten yksilölliset tarpeet eri elämäntilanteissa täytyy jatkossakin kyetä tunnistamaan, ja siinä kohdin hinta ei kerta kaikkiaan voi olla ainoa kriteeri.”

”Joiltakin osin tämä nykymeininki sote-puolella tuntuu moraalittomalta”, Jurvanen linjaa.

Seijanhovissa sairaanhoitajana työskentelevä Sirpa Marttinen suhtautuu niin ikään kriittisesti sote-uudistuksen nykyiseen suuntaan.

”Puhutaan valinnanvapaudesta, mutta eiväthän nämä ihmiset, jotka täällä asiakkaina ovat, saa oikeasti mitään valita. Aika harvalla oksalla istuu niitä, joilla on varallisuutta täysin puhtaasti valita, että minne he menevät palveluita saamaan”, Marttinen puntaroi.

Lähihoitaja Maaret Tarvonen muistuttaa, että pienissä hoivakodeissa asukkaiden yksilölliset tarpeet saadaan huomioitua usein paremmin kuin suurissa yksiköissä.

”Pienen paikan valttikorttina on joustavuus ja se, että pystymme tarjoamaan muutakin kuin vain laissa määritellyn hoidon minimitason. Tämä ei ole laitos vaan ihmisten koti, jossa jokaista kuunnellaan ja kaikki ovat tasa-arvoisia”, Tarvonen sanoo.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT