Talous

Näin suomalaiset keksinvalmistajat vastaavat kysymyksiin palmuöljynsä alkuperästä

Biopolttoaineissa vaaditaan tarkkoja alkuperätietoja. Kuitenkin 75 prosenttia palmuöljystä käytetään kosmetiikkaan ja elintarvikkeisiin.
Lari Lievonen
Kuvassa K. Leivon, Fazerin, Elovenan, Raision ja Malviala Oy:n keksejä.

Nesteen johtaja Kaisa Hietala perää haastattelussaan myös elintarvikkeisiin yhtä vahvaa jäljitettävyyttä kuin biopolttoaineisiin. 75 prosenttia maailman palmuöljystä käytetään elintarvikkeissa ja kosmetiikassa.

”Jos me olemme kyenneet tekemään ketjusta täysin jäljitettävän, kyllä se onnistuu muiltakin.”

Ainakin suomalaisten keksinvalmistajien osalta kritiikki tuntuu olevan aiheetonta: suurissa ja pienemmissäkin yrityksissä käytetty palmuöljy on suuremmaksi osaksi sertifioitua.

Fazerilla ja Raisiolla käytetään kasvirasvoja, jotka ovat joko kokonaan tai pääosin kotimaisia rypsin osalta. Palmuöljyn osalta kumpikin iso valmistaja käyttää elintarvikkeissaan RSPO-sertifioitua palmuöljyä.

Suurin kotimainen keksivalmistaja Fazer on ollut vastuullisen palmuöljyn käyttäjä jo pitkään ja liittyi jo vuonna 2004 asti kestävän palmuöljyn yhdistyksen (RSPO) jäseneksi.

"Olemme lähteneet nostamaan sertifioifun palmuöljyn tasoa pikkuhiljaa kohti yhä parempaa jäljitettävyyttä", kertoo yritysvastuujohtaja Nina Elomaa.

Sitä käytetään kahvileivissä, kekseissä ja eräiden makeisten täytteissä.

"Suklaan raaka-aineisiin palmuöljy ei kuulu. Mutta esimerkiksi Geishan täytteestä sitä löytyy."

RSPO-sertifiointiin liittyy useita tasoja ja Fazer on edennyt Elomaan mukaan asteittain korkeimpaan eli segregoituun öljyyn.

"Se tarkoittaa, että palmuöljyn pitää olla sertifioitua koko tuotantoketjun osalta ja se myös pidetään erillisenä toimitusketjun läpi, säiliöissä, tankeissa ja tuotantolinjalla."

Keksien osalta yllettiin täysin segregoidun palmuöljyn käyttöön jo toissa vuonna, mutta koko Fazer Makeisten eli myös makeistuotanto mukaan lukien segregoidun öljyn käyttöaste oli viime vuonna 92 prosenttia. Tavoite on saavuttaa siltäkin osin sata tänä vuonna.

Fazerin käyttämä rypsiöljy on sen sijaan paikallista niin Suomessa kuin yhtiön muissakin toimintamaissa.

Raision tuotekehitysjohtaja Aino Sivonen kertoo, että raaka-aineiden jäljitettävyys kuuluu laatujärjestelmissä seurattaviin asioihin ja niitä seurataan myös ulkopuolisin auditoinnein.

"Joka raaka-aineessa on sovitut tiedot, mistä ne tulevat. Luotamme siihen, mitä tavarantoimittajat ilmoittavat."

Välipalakekseihin käytettävässä rypsiöljyssä Raisiolla on kotimainen valmistaja, joka hoitaa hankinnan.

"Saatavuuden mukaan ostamme niin paljon kotimaista kuin mahdollista. Erityisesti viime vuonna oli kuitenkin pieni rypsisato. Sitä korvataan lähialueilta Pohjois-Euroopasta."

Niin palmuöljy kuin kookosrasva, jota myös käytetään joissain tuotteissa, hankintaan valmiina kasvisrasvaseoksen osana.

"Vaikka palmuöljyn osuus on kaikista raaka-aineista alle yhden prosentin, olemme halunneet, että se mitä käytetään, on vastuullista", Sivonen sanoo.

Kolmen vuoden ajan käytössä on ollut tämän vuoksi Fazerin tavoin RSPO-sertifioinnin korkeinta eli segregoitua öljyä.

Niin Raisiolla kuin Fazerilla myönnetään, että toinen puoli vastuullisuuden osoittamista on sitten se, mitä pakkauksessa kerrotaan. Keksipaketin kyljessä on vain rajallinen määrä tilaa.

Lainsäädäntö muuttui loppuvuodesta 2014 niin, että keksivalmistajien pitää kertoa, minkä kasvien öljyjä on käytetty. Aiemmin raaka-aineluettelossa luki pelkästään kasviöljy.

Kun tuotteita on useita, kekseillä on sangen pitkiäkin säilyvyysaikoja ja raaka-aineiden saatavuus vaihtelee satokauden mukaan, pakettien tiedoissa ei pystytä ilmoittamaan eräkohtaisesti kaikkien raaka-aineiden alkuperämaita

"Pakkausten päivittäminen eräkohtaisesti olisi liki mahdotonta", huomauttaa Aino Sivonen.

Kuluttajapalvelu pystyy kertomaan erätietojen perusteella asiakkaalle tarkemmin, mistä raaka-aineet ovat tulleet.

Palautteita tulee Sivosen mukaan kuitenkin sangen vähän: "Kaura ja muut viljat ovat kokonaan kotimaisia, kun niissä meillä on ketju oman myllyn kautta. Mutta ei niidenkään alkuperästä tule kovin paljon kysymyksiä."

Pienempien toimijoiden voi olla vaikeampi selvittää raaka-aineidensa alkuperää. Vanajan Keksit Oy:n toimitusjohtaja Jouko Salonen kertoo, että hänen edustamansa yrityksen korput ja keksit leivotaan rypsiöljyllä, vohveleihin käytetään myös kookosöljyä.

Yritykselle tulee toimitusjohtajan mukaan melko vähän kysymyksiä raaka-aineiden alkuperästä. Sitä, että yritys ei käytä ollenkaan palmuöljyä, on kiitelty.

Kaikki Vanajan Keksit Oy:n käyttämät öljyt ovat Salosen mukaan sertifioituja. Normaalissa päivittäisessä toiminnassa keksivalmistajalla ei ole tarvetta Salosen mukaan tietää tarkasti, mistä öljy on peräisin.

"Tällä hetkellä meille riittää se, että se on tarvittaessa jäljitettävissä", hän sanoo.

Malviala Oy:n laatupäällikkö Pasi Jänisoja kertoo, että Malviala käyttää öljyistä rypsiöljyä, palmuöljyä ja kookosrasvaa.

Jänisoja korostaa, että kaikilta heidän raaka-ainetuottajiltaan vaaditaan RSPO-sertifikaatti. Myös kaikki Malviala Oy:n tuotantolaitokset on RSPO-sertifioitu.

"Mekään emme ole alkuperätietoja tarkemmin vaatineet. Raaka-aineiden valmistaja takaa sen, että kaikki on kondiksessa", laatupäällikkö sanoo.

Kyselyjä alkuperään liittyen tulee Malvialalle laatupäällikön mukaan hyvin harvoin.

"Nyt on alkanut tulla kuluttajilta kyselyitä. On ollut havaittavissa, että kuluttajien tietoisuus on lisääntynyt", hän sanoo.

K. Leivon leipomon yrittäjä Jukka Leivo sanoo, että leipomon kekseissä käytetään rypsi- ja rapsiöljyä sekä palmuöljyä.

Yrittäjän mukaan leipomon käyttämät öljyt ovat RSPO-sertifioituja.

Öljyn alkuperästä Leivolla ei ole tarkempaa tietoa. Hän toteaa, että öljyjen alkuperä luultavasti vaihtelee.

Keksien leivonnassa käytettävät öljyt ostetaan Leivon mukaan välittäjien kautta. Öljyjä hankitaan Suomesta, Ruotsista sekä Keski-Euroopasta. Leipomo on päättänyt, ettei se hanki öljyjä Itä-Euroopasta.

"Pitää mennä laatu edellä kuitenkin", Leivo sanoo.

Kansainvälisiltä elintarvikejäteiltä Leivon leipomo ei ole ostanut öljyjä vuosiin. Tavarantoimittajat ovat pääsääntöisesti "käsitettävän kokoisia" yrityksiä.

Pienempien yritysten kanssa on Leivon mukaan helpompi keskustella vaikkapa silloin, jos öljyyn halutaan joku tietty ominaisuus. Jäljitettävyyden parantaminen kiinnostaisi yritystä, jos siihen tulisi kuluttajilta selkeää painetta.

"Ensimmäisenä tulee laatu, sitten hinta. Kolmantena asiana voisin ajatella sitä seurattavuutta. Ilman muuta kiinnostaa, jos öljyssä on tämmöisiä jäljitettävyysominaisuuksia."

Lue myös: Uusiutuvissa polttoaineissa käytettävä palmuöljy jäljitetään - miksei myös keksien ja kosmetiikan?

Lue lisää

Ruokahuijareitavastaan on keinoja

Finnwatch: Nesteen käyttämän palmuöljyn tuotannossa yhä ihmisoikeusongelmia Malesiassa – siirtotyöläisten tunneista ei pidetä kirjaa, minimipalkka voidaan evätä

Haja-asutus merkitsee turvaa

Viljatori-verkkopalvelu kerää nyt tietoa myös viljaerien hiilijalanjäljestä