Talous

Pankkiasiakkaana suomalainen on yhä "sekakäyttäjä"

Talous 05.08.2016

Vaikka käteisen suosio on laskenut, sen kuolema ei vielä ole ajankohtainen. Otto-automaatit pitävät yhä pintansa tärkeimpänä käteisen lähteenä.


Jarkko Sirkiä
Käteisnostojen määrä on laskenut kymmenen vuoden aikana kolmanneksen. Automaatilla käydään keskimäärin harvemmin kuin kerran viikossa.

Otto-automaateista nostetaan vuosittain 13 miljardia euroa.

”En usko käteisen kuolemaan lähivuosikymmeninä. Se vaatii pari sukupolvea vielä”, arvioi Otto-automaateista vastaavan Automatian asiakkuusjohtaja Jyri Marviala.

Vuoden 2015 alusta Otto-automaattien määrää on vähennetty 185:llä, ja nykyään niitä on 1 406. Maaseudun harvempi automaattiverkosto on pyritty säilyttämään.

”Tähän asti on pystytty pitämään kiinni aika hyvin valta­kunnallisen kattavuuden periaatteesta, eli alueen tai paikkakunnan viimeisiä automaatteja ei ole toistaiseksi jouduttu juurikaan poistamaan.”

Automaatteja on viime vuosina vähennetty erityisesti tiheän verkoston alueilta, mikä tarkoittaa pääosin kaupunkeja. Pääkaupunkiseudulla niitä on vähennetty vuoden 2015 alusta 50 kappaletta.

Verkostoa on karsittu, koska käteisnostot ovat selvästi kääntyneet laskuun. Korttimaksaminen on yleistynyt, ja automaattien käyttömäärät ovat laskeneet yli 40 prosenttia vuodesta 2001, Marviala kertoo.

Myöskään Finanssialan Keskusliiton FK:n korttimaksujen asiantuntijan Kirsi Kleppin mukaan luvassa ei todennäköisesti ole suuria muutoksia.

”Eiköhän me jatketa samaa tahtia. Käteistä nostetaan aiempaa harvemmin ja keskimääräinen summa todennäköisesti kasvaa tulevaisuudessa. Ei tässä ole tulossa mitään radikaalia muutosta suuntaan tai toiseen.”

Maksuinnovaatioiden määrä kuitenkin kasvanee. Esimerkiksi lähimaksu­ominaisuuden suosio näkyy jo FK:n viime vuonna julkaisemassa raportissa Säästäminen, luotonkäyttö ja maksutavat. Sen mukaan runsaat yhdeksän kymmenestä suomalaisesta suosii käteisnostoissa tavallisimmin pankkiautomaatteja.

Maaseudun ja kaupunkilaisten käteisen käytössä on jonkinasteisia eroja: maaseudulla lähiruoka, naapuriapu ja lähipalvelut saattavat yhä pyöriä käteisellä, Marviala arvioi. Suuria erot eivät kuitenkaan ole.

Koko maassa on havaittavissa uudenlainen käteistrendiä painottava ilmiö – käytetyn tavaran kauppa.

"Kaupankäynti tapahtuu verkossa, mutta maksu siirtyy usein kädestä käteen."

Ja vaikka käteisnostojen määrä on laskenut, moni suomalainen on Marvialan mukaan yhä niin sanottu sekakäyttäjä, eli lompakossa on maksukortin lisäksi käteistä.

Aiheeseen liittyvät artikkelit