Talous

Raportti: Metsästykseen käytettävä rahamäärä lähes tuplaantunut 1990-luvulta

Talous 09.06.2016

Eniten on kasvanut rahan kulutus esimerkiksi varusteisiin ja majoituspalveluihin.


Jaana Kankaanpää
Metsästykseen liittyvän kulutuksen vaikutukset ovat noin kaksinkertaiset verrattuna esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden rahankäyttöön.

Metsästykseen liittyvä rahankäyttö on lähes kaksinkertaistunut parin viime vuosikymmenen aikana. Tieto selviää tuoreesta riistatalouden hyvinvointivaikutuksia luotaavasta raportista, joka kokoaa yhteen Luonnonvarakeskuksen (Luke) ja Suomen riistakeskuksen yhteisprojektin tuloksia.

Eniten on kasvanut rahankäyttö varusteisiin, matkustamiseen ja majoituspalveluista maksamiseen. Keskimääräinen metsällä käyvä suomalainen käytti harrastukseensa 950 euroa vuonna 2008, mutta sittemmin kulutus on tästä kasvanut.

Metsästykseen liittyvän kulutuksen vaikutukset talouden tuotoksen arvoon ovat suuruudeltaan 279–359 miljoonaa euroa vuodessa. Arvonlisäyksen osalta vaikutukset ovat 130–169 miljoonaa euroa ja työllisyysvaikutuksetkin 2245–2986 henkilötyövuotta.

Luken professori Artti Juutinen laskee Luken tiedotteessa, että vastaavien työllisyysvaikutusten aikaansaamiseksi tarvittaisiin satoja uusia pieniä yrityksiä tai jokin suurinvestointi, kuten uusi biotuotetehdas. Metsästäjien rahankäytön vaikutukset ovat noin kaksinkertaiset verrattaessa esimerkiksi kansallispuistojen kävijöiden rahankäyttöön.

Kasvavalla kulutuksella on jo merkittäviä kokonaistaloudellisia vaikutuksia.

"Yli 200 000 metsästyskortin lunastanutta henkilöä käy metsällä kauden aikana ja käyttää rahaa esimerkiksi monenlaisiin tavaroihin ja palveluihin. Tästä kulutuksesta kertyy merkittäviä alue- ja kokonaistaloudellisia vaikutuksia", kertoo tutkija Jani Pellikka Lukesta tiedotteessa.

Esimerkiksi metsästysvarusteisiin ja matkustamiseen liittyvä kulutus lisääntyy. Kyselytulosten mukaan etenkin monipuolisesti riistaa pyydystävät ja paljon matkustavat metsästäjät käyttävät useita tuhansia euroja vuodessa toimintaansa.

"Metsästäjien rahankäytön vaikutusten lisäksi on myös laskettavissa riistalihan arvon kokonaistaloudelliset vaikutukset. Vuonna 2014 riistalihan arvo oli 62 miljoonaa euroa", Juutinen summaa.

Tutkija Pellikka toteaa, että kaikki metsästyksen hyvinvointia lisäävät elementit eivät ole kuitenkaaan mitattavissa eivätkä ostettavissa.

"Mikä arvo on esimerkiksi yhteenkuuluvuudella, jota koetaan metsällä perheenjäsenten tai kavereiden kanssa lapsuuden maisemissa?", hän pohtii tiedotteessa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit