Talous

Ruokaa ilmasta ja sähköstä – ihmisruokaan vielä pitkä matka

Talous 19.11.2016

VTT:n laboratoriossa Espoossa on rivi pieniä sähköreaktoreita. Niihin syötetään hiilidioksidia ja sähköä ja tuotetaan solumassaa, mikä muistuttaa käsiteltynä kuivahiivaa. Ihmisruoka siintää vasta vuosikymmenten päässä.


Kari Salonen
Diplomityöntekijä Mikko Wuokko Aalto-yliopistosta kasvatti mikro-organismeja sähköllä puoli vuotta. ”Lopussa saatiin yllättävänkin hyviä kasvutuloksia”, hän kertoo.

Saisiko ruokaa tuotettua ilmasta ja sähköstä?

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Lappeenrannan teknillinen yliopisto tutkivat Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa, miten hiilidioksidi ja sähkö saataisiin muunnettua rehuksi ja ihmisruuaksi.

VTT:n laboratoriossa Espoossa kasvatetaan yksisoluproteiinia bioreaktorissa hiilidioksidilla ja uusiutuvalla sähköllä.

Alustavien tutkimusten mukaan proteiinin kilohinnaksi tulisi noin viisi euroa. Soijaproteiiniin verrattuna hinta on vielä viisinkertainen, kertoo johtava tutkija Juha-Pekka Pitkänen.

Pienissä sähköreaktoreissa lilluu ravintoliuosta ja bakteereja. Reaktoriin syötetään hiilidioksidia. ”Hiilen lähde saadaan ilmasta, se on ilmaista”, sanoo Pitkänen.

Knallgas-maaperäbakteerit tarvitsevat kasvaakseen vetyä. Siksi reaktoriin johdetaankin sähköä: virta hajottaa liuoksen veden vedyksi ja hapeksi. Vety on sitä helpommin bakteerien käytettävissä, mitä pienempiä kuplat ovat.

Solumassa kasvaa ja monistuu. Rehukäyttöön massa suodatetaan, iskukuumennetaan ja kuivatetaan. Ajatuksena on, että kuivahiivan näköistä jauhetta voisi käyttää myös ruuanlaitossa.

Joskus tulevaisuudessa mikrobit voivat ehkä korvata perinteistä maatalouden ruuantuotantoa. Ihmisruoka siintää kuitenkin vuosikymmenten päässä. Realistisempaa on keskittyä nyt rehukäyttöön, sanoo Pitkänen.

Uutta tutkimuksessa on uusiutuvan energian hyödyntäminen. Aurinkopaneeleista saatava energia syötetään mikrobeille.

Lappeenrannan teknillisen yliopiston osuus on uusiutuvan energian eli tuuli- tai aurinkovoiman säätäminen ja mallintaminen niin, että bakteerit kasvavat mahdollisimman hyvin, sanoo professori Jero Ahola Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta.

Laskelmien mukaan prosessin hyötysuhde voisi olla merkittävästi parempi kuin kasveilla ja vähintään sama kuin levillä.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT