Talous

Suomen Rahapaja on maailman johtava kolikoiden viejä - muoviraha ei uhkaa vielä bisnestä

Talous 22.01.2017

Kolikoita on viety yli 40 maahan. Eniten kysyntää on kehittyvissä maissa.


Kari Salonen
Uunituoretta Bolivian rahaa. Viime viikolla rahapajalla valmistettiin myös Etiopian, Sambian ja Tansanian rahaa. Namibian raha on sekä suunniteltu että valmistettu Suomessa.

Kapea liukuhihna sylkee kiiltäviä, kaksivärisiä kolikoita laariin. Kilinä käy kuin kasinolla voitokkaina hetkinä. Lantit ovat uunituoreita bolivianoseja eli Bolivian rahaa. Toinen linjasto jyskyttää metalliaihioihin kuvioita, joilla niistä tulee käypää valuuttaa Etiopiassa. Tuotannossa on myös Sambian ja Tansanian rahaa.

Vantaalla sijaitseva Suomen Rahapaja valmistaa maksuvälineitä kaukaisiin kolkkiin. Valuuttaa on viety yli 40 maahan.

Muiden pohjoismaisten rahapajojen ajettua alas tuotantoaan Suomen Rahapajasta on kasvanut maailman johtava kolikoiden viejä. Euroalueella se on suurin kolikoiden ja niiden aihioiden valmistaja. Viime vuonna pajalla leimattiin 854 miljoonaa kolikkoa 13 eri maahan.

Suomen Rahapaja on lyönyt useamman maan eurokolikoita kuin mikään muu rahapaja. Pohjolan perukoilla valmistettuja euroja on käytössä Suomen lisäksi Kreikassa, Luxemburgissa, Sloveniassa, Kyproksella, Virossa ja Irlannissa.

Toimitusjohtaja Jonne Hankimaa on luotsannut valtion omistamaa kolikkobisnestä viime elokuusta asti. Sitä ennen hän toimi Cargotec Intian toimitusjohtajana. Kansainvälistä kokemusta on kertynyt myös Nokian leivissä.

Kuten monella muulla alalla, suuntaus on myös rahapajoilla se, että pienet tekijät karsiutuvat. Suomen Rahapaja myi osuutensa Norjan rahapajasta ja ajoi alas Ruotsin vastaavan. Tanska puolestaan lakkautti omansa. Euroseteleitäkin valmistetaan nykyään vain kuudessa painossa.

Käteisen kysyntä vaihtelee taloustilanteen mukaan. Rahapajan liikevaihto heittelee paljon. Ennätysvuosia olivat ne, kun eurot laskettiin liikkeelle.

Nyt liiketoiminnan veturi puksuttaa toinen toistaan eksoottisemmissa kehittyvissä maissa. Niissä maksusuoritteiden määrä kasvaa jopa kymmenen prosentin vuosivauhdilla. Lisäksi kolikoiden arvo on usein mitätön, joten ne jäävät kuleksimaan jonnekin matkan varrelle. Esimerkiksi Intiassa Hankimaa huomasi, että katukaupassa myydään kolikoista tehtyjä koruja. Keskuspankit joutuvat syytämään uutta lyömäkästä käytöstä poistuneen tilalle.

Vaikka leipäostoksille saa marssia rahasäkki olalla, ei hankalaa valuuttauudistusta uskalleta tehdä. Intiassa koko maa on saatu uudistuksella hetkellisesti sekaisin.

Hankimaan mukaan muoviraha ei vielä uhkaa suuresti bisnestä. Jopa euroalueella kolikoiden määrä on koko ajan kasvanut 2002 tehdyn valuuttavaihdoksen jälkeen. Esimerkiksi talousmahti Saksassa takseissa, toreilla ja jopa monissa ravintoloissa käy yhä vain käteinen.

Maailmalla käyttökolikoista arvokkain on tällä hetkellä Japanin 500 Yenia, joka vastaa noin neljää euroa.

Palataanpa bisneksen ytimeen. Kolikon sydän on usein terästä ja pintaa peittää ohuenohut kupari, messinki, pronssi tai nikkeli. Myös erilaisia metalliseoksia käytetään. Hopeaa ja kultaa käytetään nykyisin vain juhlarahoissa.

Metallit Rahapaja ostaa pääosin eurooppalaisilta toimittajilta. Valtaosa käytettävästä metallista on kierrätettyä. Vanhoja kolikoita saadaan maista, jotka uusivat valuuttansa. Tosin valuuttauudistuksen yhteydessä vanhaa rahaa voi jäädä kateisiin isojakin määriä.

Kun Suomi siirtyi euroon 2002, jäi kansalaisille kymmenen vuotta aikaa vaihtaa markat euroiksi. Kun Suomen Pankki sulki luukut markkojen osalta 2012, oli niitä jäänyt palauttamatta 1,6 miljardin edestä. Euroissa se teki yli 260 miljoonaa eli kuleksimaan jäi liki 50 euroa per asukas. Iso osa on keräilijöiden hallussa.

Kolikoiden suunnittelussa on huomioitava monen monta seikkaa, kuten niiden sopivuus automaatteihin, vaikeus väärentää ja soveltuvuus näkövammaisille. Käytännössä rahaa tilaava maa vastaa itse kaikista edellä mainituista piirteistä, mutta toki rahapajalla on asiantuntijoita, jotka tarvittaessa viilaavat suunnitelmia.

Hankimaan mukaan nykyään on hyvin harvinaista, että jonkin toisen maan kolikko sujahtaisi toisessa maassa maksuvälineeksi. Kaupan kassa voi joskus huomaamatta hyväksyä Thaimaan 10 bahtin kolikon kaksieuroisen sijasta, mutta mihinkään automaatteihin vieras valuutta ei käy.

Kolikoita väärennetään harvemmin kuin seteleitä.

"Toki kaikenlaista yrittäjää löytyy. Tekniikassa on oltava aina askel edellä."