Talous

Työttömyyskassojen kilinä vaimenee vähitellen

Ripeä talouskasvu vahvistaa työllisyyttä. Konepajat palkkaavat metallin ammattilaisia.
Bo Stranden
Loimaalainen konepajayrittäjä Markku Peltola on palkannut metalliosaajia Loimaan Konepajalle.

Vahvistuva talouskasvu näkyy vihdoin alenevana työttömyytenä ja laskevina työttömyyskorvauskuluina. Suomessa noususuhdanne käynnistyi muuta euroaluetta myöhemmin, mutta vuoden edetessä talouskasvu on kiihtynyt ja laajentunut. Valtiovarainministeriö nosti kesäkuussa koko vuoden talouskasvuennustettaan 2,4 prosenttiin.

Maakunnittain työllisyys on vahvistunut myös työttömyydestä kärsineissä maakunnissa kuten Kainuussa, Lapissa ja Pirkanmaalla. Teknologia­teollisuudessa metalliteollisuus ja konepajat palkkaavat lisää työvoimaa, kun tilaukset ja liikevaihto antavat siihen mahdollisuuden.

Tilastokeskuksen tuoreen yritystilaston mukaan teollisuuden liikevaihto oli helmi–huhtikuussa 6,6 prosenttia suurempi kuin vastaavana aikana vuotta aiemmin. Vienti vetää jälleen.

Työttömyys on laskenut trendinomaisesti koko kevään. Toukokuussa työttömiä työnhakijoita oli tilastokeskuksen mukaan 291 500 henkilöä. Työttömyysaste oli 10,7 prosenttia. Kesäkuun luvut tilastokeskus julkistaa 25. heinäkuuta.

Maan suurimpiin työttömyyskassoihin kuuluvan Metallityöväen työttömyyskassan työttömänä olleiden jäsenten määrä painui alle 10 000:n – ensimmäisen kerran vuoden 2009 jälkeen. Metallin kassan ansiopäivärahaa nosti kesäkuussa 8 311 jäsentä. MT:n ennakkotiedon mukaan lasku on jatkunut myös heinäkuussa.

”Kun olen jutellut yrittäjien kanssa eri puolilla maata, selkeänä viestinä on tullut se, että parempaan päin ollaan menossa. Savossa eräskin yrittäjä sanoi, että ’kiihtyminen kiihtyy’”, kuvaa Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen saamaansa palautetta.

Pentikäinen toppuuttelee kuitenkin sanomalla, että hyvä veto ei koske kaikkia yrittäjiä eikä kaikki toimialoja. SY:llä on sormi pulssilla jäsenkuntansa mukaisesti etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

”Teknologiapuolelta kuuluu vahvaa viestiä yrittäjiltä. Pohjoisessa matkailuyrittäjillä viestit ovat olleet erittäinkin positiivisia. Törmään myös puheisiin, että työvoimaa ei saa ja työllistämisessä on vaikeuksia.”

"Perusmetalliosaamisesta on nyt kysyntää", arvioi loimaalainen konepajayrittäjä Markku Peltola.

Peltolan kaksi yritystä, Loimaan Konepaja Oy Loimaalla ja Latta-Aihio Oy Pohjanmaalla Perhossa valmistavat ruuvikuljettimia teollisuuden käyttöön. Peltola on palkannut ja palkkaa lisää osaajia yhteensä 10 henkilöä työllistäviin konepajoihinsa.

Perhossa toimivaan konepajaan haussa on parhaillaan työhön osallistuva työnjohtaja.

Parantunut työllisyys näkyy myös Työttömyysvakuutus­rahaston (TVR) maksatuksissa työttömyyskassoille.

”Kuluvan vuoden tulos on 200–300 miljoonaa euroa plussan puolella, ja enemmän kuin vuoden alkaessa arvioimme”, kertoo TVR:n toimitusjohtaja Janne Metsämäki.

Maksutilitysten kassoille ja edelleen työttömille TVR ennusti huhtikuussa olevan kuluvana vuonna 3,83 miljardia euroa, 29 miljoonaa euroa viime vuotta vähemmän.

TVR ennustaa työttömien määrän vähenevän neljällä prosentilla tänä vuonna.

Pitkällä tähtäimellä nykyinen yhteensä neljän prosentin työttömyysvakuutusmaksu palkoista laskee sekin, jos työttömyys pysyy aisoissa ja TVR pystyy maksamaan työttömyydestä aiheutuneen noin miljardin euron velkansa.

Ensi vuoden alusta palkansaaja ja työnantaja maksavat työttömyysvakuutusmaksua saman osuuden palkasta. Kilpailukykysopimus nostaa palkansaajan osuutta nykyisestä 1,6 prosentista. Jos maksutaso pysyy ennallaan, kummankin osuus on vuoden alusta kaksi prosenttia.

Talouskasvu on vahvaa, mutta se heijastuu Pentikäisen mukaan hitaasti työllisyyden parantumiseen. Syyksi tähän Pentikäinen nimeää yrittäjäjärjestön tutun sanoman mukaisesti työmarkkinoiden jäykät rakenteet työllistämisessä, työpaikkasopimisessa, henkilö­perusteisissa irtisanomisissa ja muun muassa perhevapaiden kustannusten kohdentumisessa yrityksille.

”Suomen tautia ei ole selätetty.”

Kun metalli- ja metsäpuolella eletään suhteellisen vahvaa suhdannetta, ruoka- ja elintarviketoimialoilla Pentikäinen on kuullut tuskailua – viimeksi pudasjärveläiseltä lammasfarmarilta. Varsinkin tyhjenevällä maaseudulla tarvitaan jokainen työpaikka. Lampuri on kokenut viranomaissääntelyn ja kotiteurastuksen rajoitukset vaikeiksi, vaikka kuluttaja haluaisikin ostaa hänen tuotteitaan.

Vahvoja yrityskeskittymiä voi olla maakunnassa kuin maakunnassa. Savossa lomaileva Pentikäinen pitää Ylä-Savon yrityskenttää monellakin tapaa kiinnostavana. Metalliteollisuuden veto sielläkin on vahvaa, veturina metsäkonevalmistaja Ponsse alihankkijoineen.

”Kun yksi menestyy, se auttaa muitakin menestymään.”

Yrittäjäjärjestön jäsenkehitys on vahvinta Satakunnassa ja rannikko-Pohjanmaalla. Yrittäjien ikääntyminen ja pula jatkajista painaa 105 000 yrityksen SY:n jäsenmäärää.

Lue lisää

Sote-uudistusesitys ei edistä yrittäjyyttä

MT:n kysely: 60 prosenttia suomalaisista pitää valtion velkaantumisvauhtia liian kovana

Miksi jätelakiuudistusta tarvitaan?

Suomen Yrittäjät: Yrittäjien tilanne on edelleen erittäin vaikea – on kuitenkin parantunut aavistuksen