Ahkerat mutta katoavat työläiset - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiesitkö? Voit lukea viikossa 3 artikkelia ilman tilausta - hanki rajaton lukuoikeus nyt 9,90€/kk
Tiede & tekniikka

Ahkerat mutta katoavat työläiset

Mehiläiset pölyttävät maailman ruokakasveja satojen miljardien eurojen arvosta. Välillä pölyttäjiä katoaa tuntemattomista syistä.
Juha Sinisalo
Markus ja Matti Ruusunen tarhaavat mehiläisiä Porissa.

Mehiläisten ja muiden pölyttäjien vaikutus maailman ruuantuotannossa on valtava.

”Vaikka moni maailman tärkeä ravintokasvi, peruna ja riisi esimerkiksi, eivät tarvitse hyönteispölytystä, suurin osa ihmisten tarvitsemista vitamiineista ja hivenaineista tulee mehiläispölytteisistä kasveista”, tutkimuskoordinaattori Tuula Lehtonen Suomen Mehiläishoitajain Liitosta sanoo.

”On arvioitu, että maailman sadasta tärkeimmästä ravintokasvista 70 olisi mehiläispölytteisiä.”

Pölytyksen vaikutus ruuantuotannolle on monipuolisempaa kuin usein ajattelemme. Sadon määrään lisäksi pölytys vaikuttaa muun muassa sadon laatuun, säilyvyyteen ja tasaiseen tuleentumiseen.

Mehiläisten rahallinen arvo ruuantuotannossa on vaikeasti mitattava, mutta se on valtava.

”Suomessa tärkeimmillä satokasveilla ja kotipuutarhoissa arvon lasketaan olevan yli 60 miljoonaa euroa vuodessa. Maailmassa koko hyönteispölytyksen arvon arvioidaan olevan yli 150 miljardia euroa”, Lehtonen kertoo.

Viime vuosina on raportoitu mehiläisten katoamisia Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Varmaa syytä katoamisiin ei ole kuitenkaan löydetty. Epäilyjä sen sijaan on monia: punkit, kasvinsuojeluaineet ja viljelyn yksipuolistuminen muun muassa.

”Ehkä syy on monen tekijän summa. Kukaan ei tiedä vielä varmasti”, Lehtonen toteaa.

Suomessa ei ole havaittu vastaavaa valtavaa katoa kuin Yhdysvalloissa.

Mehiläisyhdyskuntien joukkokuolemat eivät kuitenkaan ole uusia asia. Tänä vuonna ilmestyneessä Mehiläisten maailma -kirjassa kerrotaan, että massakuolemakausia on tapahtunut historian saatossa ainakin yli 20.

Yhdysvalloissa katoja oli jo 1800-luvulla ja Britanniassa 1900-luvun alussa. Toisinaan syy on selvinnyt, toisinaan ei.

Luonnon pölyttäjät ovat vähenneet monissa paikoissa, joten entistä enemmän ollaan tarhattujen mehiläisten varassa.

”Jos kaikki pölyttäjät katoaisivat, meiltä menisi moni ruokakasvi pois: luonnon mustikat, puolukat, pensasmustikka, moni muu marja ja hedelmä, salaattien ja yrttien siementuotanto, apilan siementuotanto”, Lehtonen luettelee.

Lue lisää

Tukes kehottaa välttämään muurahaismyrkkyjen käyttöä – voi tappaa pölyttäjiä

Kun juhannusaatto muutti tilan tulevaisuuden – pörinä savupiipussa johti mehiläistarhurin uralle

Ota huomioon pölyttäjähyönteiset: Älä ruiskuta kukkivaa kasvustoa

Suomessa tehtiin lajilöytö – suurehkon kokoinen ja väritykseltään hohtavan oranssi ruostemaamehiläinen on uusi mehiläislaji