Montaa perikuntaa odottaa karvas pettymys kuolinpesässä: "Väärentäjät saivat paljon taidetta myyntiin, nyt niitetään sitä kauraa" - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Montaa perikuntaa odottaa karvas pettymys kuolinpesässä: "Väärentäjät saivat paljon taidetta myyntiin, nyt niitetään sitä kauraa"

Väärennetyn taideteoksen myyjän voi saada rikosvastuuseen vain kymmenen vuoden sisällä myyntipäivästä.
Poliisimuseo
Väärennökset Eero Järnefeltin Soutuvene rannassa ja Tyko Sallisen Kaksi poikaa -teoksista on tehty 2000-luvun alkupuolella.

Kymmenen vuotta sitten Keskusrikospoliisissa työskentelevä Kimmo Nokkonen huomasi, että hänen tutkimansa järjestäytyneen rikollisuuden toimijat olivat siirtyneet huseeraamaan taideväärennösten pariin.

Tutkinnat synnyttivät lumipalloefektin. Yksi väärennöstapaus johti toiseen, joka saattoi poliisit jälleen uuden väärennöksen jäljille.

Poliisin organisaatiossa taiderikoksia ei ole varsinaisesti jyvitetty millekään tietylle yksikölle, mutta työsarkaa on riittänyt Nokkoselle ja hänen kollegalleen täyspäiväisesti nyt kymmenen vuoden verran.

Taiderikollisuus on luonteeltaan piilorikollisuutta eli paljastuneiden tapausten määrä on suoraan yhteydessä siihen, kuinka paljon resursseja poliisi voi laittaa taiderikoksia koskevaan tiedusteluun.

Viime vuosina oikeuskäytäntö on muovautunut taideväärennösten suhteen uuteen suuntaan. Aiemmin ongelmana oli se, että kerran väärennökseksi todetut teokset palasivat markkinoille yhä uudelleen ja uudelleen. Kansallisgalleriallekin tyrkytettiin samoja väärennöksiä aina omistajavaihdoksen yhteydessä

Nykyään väärennökset tuomitaan menetettäviksi valtiolle uusintarikollisuuden ehkäisemiseksi. Edes väärennöksen merkkaaminen kopioksi ei auta, sillä kaikki merkit ovat poistettavissa.

"Väärennetyt taulut ovat erityisen soveltuvia uusien rikoksien tekemiseen ja niiden käytettävyys paranee jatkuvasti. Väärennetty seteli menettää käytettävyytensä, kun rahakanta uudistuu, mutta väärennetty Schjerfbeckin maalaus on vähintään yhtä käytettävä kymmenen tai sadan vuoden päästä", Nokkonen sanoo.

Poliisin hallussa on tällä hetkellä viitisensataa väärennöstä, jotka ovat peräisin viime vuosina tutkituista rikoskokonaisuuksista. Niitä säilytetään toistaiseksi, koska ne toimivat vertailukohtina uusille väärennöksille. Siitä, kuinka paljon markkinoilla liikkuu väärennöksiä, ei osata antaa arviota.

Yleensä väärentäjät ovat tehneet taustatyönsä erittäin hyvin, kertoo Kansallisgallerian johtava konservaattori Kirsi Hiltunen. Väärentäjät ovat ottaneet selvää, mitkä teokset ovat vuosikymmenten saatossa kadonneet ja millaisista aidoista öljymaalauksista voisi löytyä hieman aikaisemmaksi päivätty akvarelliluonnos tai piirros.

Jos väärentäjällä on käytössään tarpeeksi rahaa, saattaa markkinoilta löytyä asiantuntija, joka tutkii teoksen puolivillaisesti ja kirjoittaa aitoustodistuksen. Tutkijalle tällaisella paperilla ei ole mitään arvoa, mutta tavallinen ihminen saattaa luottaa väärennettyyn todistukseen.

"Taiteen tutkiminen on vaikeaa. Jossain vaiheessa väärentäjät saivat niin paljon taidetta myyntiin, että he kävivät röyhkeiksi. Nyt niitetään sitä kauraa", Hiltunen sanoo.

Nokkonen on huomannut saman ilmiön. 1980- ja 1990-luvun vaihteessa ostettiin paljon taidetta, joka alkaa nyt siirtyä perikuntien haltuun. Moni joutuu kokemaan pettymyksen, kun aidoksi kuviteltu maalaus onkin arvoton väärennös.

Törkeä petos vanhenee kymmenessä vuodessa tekohetkestä eli yleensä myyntipäivästä. Jos väärennös paljastuu sitä myöhemmin, ei väärennöksen myyjää ole mahdollista saada rikosvastuuseen teosta.

Taideväärennösten tutkiminen herättää välillä närää. Tavallisen tallustelijan olohuoneessa ei roiku todellisia arvomaalauksia, eikä sellaisia yleensä saada perintönä kaukaisiltakaan sukulaisilta.

"Taiderikokset näyttäytyvät rikollisuutena, joka kohdistuu varakkaimpaan väestönosaan", Nokkonen sanoo.

Se ei ole kuitenkaan koko totuus. Taideväärennökset kohdistuvat yhteiseen kulttuuriperintöön.

"Taideväärennöksien tutkinta on kuvataiteen keskeisen kulttuuriperinnön vaalimista ja suojelemista. Olen pettynyt, kun tätä ei tahdota Suomessa ymmärtää. Jos ymmärrettäisiin, olisi kulttuuriperintöön kohdistuvien rikosten torjunta organisoitu ja resursoitu, kuten esimerkiksi Ruotsissa on tehty", Nokkonen sanoo.

Hiltunen huomauttaa, että väärennökset myös vääristävät taidemarkkinoita.

"Väärennökset muovaavat kuvaa taiteilijasta. Ja nämä väärennökset, joita markkinoilla liikkuu, eivät ainakaan paranna sitä mielikuvaa", Hiltunen sanoo.

Poliisimuseo
Väärennökset Eero Järnefeltin Soutuvene rannassa ja Tyko Sallisen Kaksi poikaa -teoksista on tehty 2000-luvun alkupuolella.
Lue lisää

Pyöräilyn suosion kasvu on lisännyt myös pyörävarkauksia – katso grafiikasta, missä päin Suomea varkaat ovat olleet erityisen ahkeria

Mökkimurrot ovat kasvaneet hurjasti korona-aikana, kun taas perheväkivalta on jäänyt pimentoon – "Koronatarkastajiksi esittäytyneet henkilöt tunkeutuivat vanhusten asuntoihin"

Ainutlaatuiset taidenäyttelyt saavat jatkoa: autioitunut kauppakeskus kätkee sisälleen junan ja poliisiauton

Tuhansia litroja polttoainetta, traktori ja jopa aitatolpat – lue, mitä kaikkea MT:n lukijoiden maatiloilta on varastettu