Voitto isorokosta julistettiin 40 vuotta sitten - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Voitto isorokosta julistettiin 40 vuotta sitten

Isorokko oli yksi maailman pelätyimmistä taudeista. Se tappoi jopa 30 prosenttia sairastuneista.
Isorokko oli ihmiskunnan pelätyimpiä tauteja. Lehtikuva/AFP

Ihmiskunta selätti taistelun isorokkoa vastaan päivälleen 40 vuotta sitten. Tuolloin Maailman terveysjärjestö WHO:n päätäntäelin Maailman terveyskokous julisti, että variola-viruksen aiheuttama isorokko on onnistuttu hävittämään luonnosta.

Isorokko ehti olla WHO:n mukaan olemassa ainakin 3 000 vuotta ja oli yksi maailman pelätyimpiä tauteja. Se tappoi jopa 30 prosenttia kaikista taudin saaneista.

Taudin viimeinen tunnettu luonnossa esiintynyt tapaus oli Somaliassa vuonna 1977. Tämän lisäksi Englannin Birminghamissa laboratorio-onnettomuus johti yhden ihmisen kuolemaan ja rajoittuneisiin tartuntatapauksiin vuonna 1978.

Ennen taudin hävittämistä se ehti tappaa satoja miljoonia ihmisiä. Se aiheutti laajaa tuhoa esimerkiksi Amerikan alkuperäisväestön keskuudessa eurooppalaisten vietyä taudin uudelle mantereelle.

Rokote isorokkoon kehitettiin 1700-luvun lopulla.

Isorokon alkuvaiheen oireisiin kuuluvat korkea kuume ja väsymys. Tämän jälkeen nousee virukselle tyypillinen ihottuma, jota ilmenee erityisesti kasvoissa, käsivarsissa ja jaloissa.

Ihottuman yhteydessä nousseet paukamat täyttyvät ajan myötä kirkkaalla nesteellä ja myöhemmin mädällä. Kuivuneet paukamat putoavat lopulta ajan myötä pois.

Isorokko levisi ihmisten välisessä kontaktissa ja hengityksen mukana kulkevien pisaroiden välityksellä.

Taudin leviämistahti oli tavallisesti hitaampi kuin esimerkiksi tuhkarokon tai vesirokon. Potilaat levittivät tautia lähinnä samassa taloudessa asuviin sekä ystäviin. Siihen mennessä, kun potillasta ehti tulla tartuttava, oli hän yleensä jo niin sairas, että hän jäi sänkyyn lepäämään.

Yhdysvaltalaisen Mayo-klinikan mukaan isorokon ensimmäiset oireet ilmenevät yleensä 10–14 päivää tartunnan saamisesta.

Noin 7–17 päivää kestävän itämisjakson aikana potilas näyttää yleensä terveeltä ja kokee myös olevansa terve. Itämisaikana isorokkoa sairastava ei myöskään voi tartuttaa muita.

Mayo-klinikan mukaan isorokko jätti taudista toipuneille yleensä selkeitä arpia, erityisesti kasvoihin, käsivarsiin ja jalkoihin. Isorokko saattoi myös aiheuttaa sokeutta.

Taudin aiheuttavasta viruksesta on säilytetty joitakin näytteitä tutkimustarkoituksia varten. Tämä on johtanut Mayo-klinikan vuoksi huoliin siitä, että isorokkoa voitaisiin joskus käyttää biologisessa sodankäynnissä.

WHO:n mukaan isorokon hävittämisen aikoihin tehdyn sopimuksen mukaan kaikki jäljellä olevat virusnäytteet joko tuhottiin tai toimitettiin jompaankumpaan kahdesta turvatusta laboratoriosta. Toinen näistä laboratorioista on Yhdysvalloissa ja toinen Venäjällä.

Edellä mainitut toimenpiteet saatiin valmiiksi vuoden 1980 alkupuoliskolla. Tämän jälkeen kahden edellä mainitun laboratorion lisäksi ei yksikään muu laboratorio ole voinut päästä virallisesti käsiksi isorokon aiheuttavaan virukseen.

Jotkin maat kuitenkin uskovat, että variola-virusta voisi olla myös muualla näiden laboratorioiden ulkopuolella.

Aiheet isorokko
Lue lisää

Oxfordin yliopiston koronarokotetta aletaan testata Brasiliassa, jossa epidemia kiihtyy

Neuvot elinkaaren pidentämiseen eivät kerro yleensä siitä kuinka laadukkaita lisävuodet ovat – avainasemassa elintavat

Lahtelainen Pasi Laine on seurannut sähkökoneiden kehitystä pitkään – nyt hän neuvoo Koneviestissä, mitä kannattaa ottaa huomioon, kun pohtii vanhan koneen korjaamista tai uuden hankintaa

Mikrobeista halutaan kuusentaimien kasvun vauhdittajia – tavoitteena on tuoda markkinoille juuristosienillä ympättyjä taimia