Asiantuntijaryhmän kannanotto: termille sisäilmasairaus ei ole lääketieteellisiä perusteita, oireiluun monia syitä - Tiede & tekniikka - Maaseudun Tulevaisuus
Tiede & tekniikka

Asiantuntijaryhmän kannanotto: termille sisäilmasairaus ei ole lääketieteellisiä perusteita, oireiluun monia syitä

Terveydenhuollossa ei tulisi ryhmän mukaan käyttää termejä sisäilmasairaus, hometalosairaus tai homesairaus.
Jaana Kankaanpää
Suomeen on rakennettu ja rakenteilla useita puukouluja laadukkaan sisäilman varmistamiseksi.

Termien käytölle ei ole lääketieteellisiä perusteita, selviää Kansallisen sisäilma ja terveys -ohjelman terveydenhuollon asiantuntijaryhmän kannanotosta.

Myös muissa yhteyksissä termien sisäilmasairaus, hometalosairaus tai homesairaus käyttöä tulisi välttää, koska ne välittävät oletuksen, että esimerkiksi ihmisen toimintakykyä haittaava oireilu sisäympäristöissä tai sairastuminen johtuisi pelkästään sisäilman epäpuhtauksista. Termin käyttö aiheuttaa ryhmän mukaan sekaannusta ja vaikeuttaa potilaiden hoitoa sekä kuntoutusta.

Ryhmän asiantuntijoiden mukaan jotkut sisäilman epäpuhtaudet lisäävät yksittäisten sairauksien riskiä, mutta Suomessa ne eivät ole minkään sairauden voimakas riskitekijä. Tästä syystä ei ole perusteltua käyttää näistä sairauksista termiä sisäilmasairaus.

’’Esimerkiksi kodin kosteusvauriot lisäävät erityisesti lasten astmariskiä. Toisaalta tiedämme, että astmariskiin vaikuttavat lukuisat muutkin ympäristötekijät eivätkä kosteusvauriot ole erityisen voimakas riskitekijä näiden joukossa’’, toteaa asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Jussi Karjalainen ryhmän julkaisemassa tiedotteessa.

Syitä sisäympäristössä oireilemiselle voi olla monia. Pitkittyneet, toimintakykyä haittaavat oireet tulee ryhmän mukaan selvittää terveydenhuollon ammattilaisten kanssa, jotta mahdolliset hoitoa vaativat sairaudet todetaan ja oikea hoito aloitetaan.

Kannanoton mukaan olennaista on hoitaa ja kuntouttaa ihmistä tukeutuen parhaaseen lääketieteellisen tietoon sekä kehittää yhä parempia hoito- ja kuntoutusmuotoja.

Sisäilman laatua ja sitä kautta ihmisten hyvinvointia sisäympäristöissä voidaan edistää huolehtimalla siitä, että talotekniikka toimii sekä korjaamalla rakennuksissa havaitut epäpuhtauslähteet ja vauriot.

Sisäilmasairaus-ilmaisua käytetään usein viittaamaan monimuotoiseen, merkittävästi työ- ja toimintakykyä heikentävään oireiluun rakennuksissa, joissa valtaosa ihmisistä ei oireile. Tämän kaltainen monimuotoinen oireilu täyttää usein ympäristöherkkyyden kriteerit.

”Ratkaisevaa ympäristöherkkyyden syntymiselle on, että ihminen kokee tietyt ympäristötekijät, kuten tuoksut, kemikaalit tai sisäilman, haitallisiksi tai vaarallisiksi. Oireet ovat kyllä todellisia, mutta niiden syntyyn vaikuttavat pääosin muut tekijät kuin sisäilman epäpuhtaudet. Tällöin on kyse toiminnallisista oireista, joiden helpottamiseen on saatavissa apua”, sanoo asiantuntijaryhmän jäsen, ylilääkäri Risto Vataja.

Erityisesti ympäristötekijöihin, kuten sisäilmaan, yhdistettyjä toiminnallisia oireita ja niiden hoitoa vaikeuttavat ympäristötekijöihin liitettyjen riskien ja vaarakäsitysten ylikorostaminen sekä välttämiskäyttäytymisen tukeminen. Tämä pitää asiantuntijoiden mukaan huomioida oireilevien kohtaamisessa sekä julkisessa keskustelussa.

Terveydenhuollon asiantuntijaryhmä toimii osana Kansallista sisäilma ja terveys -ohjelmaa, jonka yhtenä keskeisenä tavoitteena on parantaa sisäympäristöissä oireilevien hoitoa sekä työ- ja toimintakykyä.

Lue lisää

Radon on kotien ylivoimaisesti yleisin säteilyn aiheuttaja – luonnossa olevien radioaktiivisten aineiden säteilyannos mitätön

Huolehdi, että ilmanvaihto ja savuhormin veto ovat kunnossa
Mainostaja: Eskon Oy

Paperipinot jäävät työmaakoppiin, kun puuelementin paikan voi tarkistaa näppärästi kännykästä – pyrkimyksenä madaltaa puurakentamisen kynnystä

Tuore suomalaistutkimus: Koulun sisäilman laatua ei voi arvioida oppilaiden oireilun perusteella