Tiede & tekniikka

Koneviesti: Koneurakoitsija on heikossa neuvotteluasemassa maakaapelin vaurioissa

Nopea rakentamistahti on tuonut myös ongelmia maakaapelointiurakoihin. Koneviestin mukaan muutoksen kiireellinen tahti on tuonut mukanaan laatuongelmia maakaapeleiden asennuksissa.
Jussi Laukkanen
Yli 70 sentin syvyyteen asennetut kaapelit tulisi merkitään suojanauhalla. Tätä pinnemmassa tulee käyttää mekaanista suojausta.

Valtiovalta uudisti sähkömarkkinalain 2010-luvun alkupuolella. Yksi iso syy tähän oli myrskytuhojen aiheuttamat laajat sähkökatkokset, joilla oli merkittäviä vaikutuksia yhteiskunnan toimivuuteen. Verkkoyhtiöt velvoitettiin parantamaan sähkön toimitusvarmuutta, mikä johti valtavaan urakkaan, kun ilmakaapeleita ryhdyttiin vaihtamaan maakaapeleiksi. Tämä työ tulee jatkumaan vielä vuosia.

Maakaapeloinnin tekemistä ohjeistaa standardi SFS 6000-8-814, jonka määräyksistä kuitenkin jatkuvasti lipsutaan niin asennussyvyyden, kaapelimerkintöjen, kaapelisuojausten kuin asennuksesta tehtävän dokumentoinninkin osalta. Poikkeamia ohjeistuksesta on havaittu varsinkin haasteellisissa maastonkohdissa.

Näistä johtuen kaapeleita on myöhemmin vaurioitunut, kun kaapelilinjojen päällä tai läheisyydessä on tehty infrarakennustöitä (maan kaivuuta), metsäkorjuuta tai jopa pellon jankkurointia.

Jos maakaapelin asennusstandardin ohjeistuksesta on lipsuttu, tai (maanrakennus) urakoitsijalle toimitetut kaapelikartat ovat puutteelliset, riski maakaapelin vaurioitumiseen kasvaa.

Kun vahinko maakaapelille on tapahtunut, vahingonkorvausvastuu voi langeta vahingon aiheuttajalle, jos vahinkotilanteessa ilmenee huolimattomuus, tahallisuus tai laiminlyönti ohjeiden noudattamisessa. Jos maakaapeli on alun perin asennettu väärin, verkonhaltija on vastuussa. Verkonhaltija voi puolestaan hakea korvausta johdon asentaneelta taholta.

Mikäli kaapelivahinko tulee korvattavaksi vahingonaiheuttajan vakuutuksesta, tulee selvitettäväksi, minkä vakuutuksen piiriin vahinko kuuluu ja onko toiminnassa tuottamusta, jolla olisi vaikutusta vahingon syntymiseen. Koneviestin mukaan vakuutusyhtiöiden näkökulmasta vahingon syntymismekanismi vaikuttaa oleellisesti myös korvausvastuuseen.

Koneviestin keräämien tietojen mukaan sekä maakaapelointityötä suorittanut urakoitsija että myöhemmin kaapelin katkaissut toinen urakoitsija ovat heikossa neuvotteluasemassa, sillä kaapeloinnin ongelmien selvittäminen ja osoittaminen jälkikäteen on vaikeata. Vastuiden jakautuminen on erityisen hankalaa silloin, kun kaapelointityössä on käytetty pitkiä aliurakointiketjuja.

Caruna korostaa kaapelointityön laadunvalvontaa ja siihen liittyvää riittävää mittaus- ja dokumentointiteknologiaa. Yritys on myös kehittänyt uusia laitteita kaapeloinnin valvontaan.

Koneyrittäjien liitto puolestaan on ehdottanut muutosta lakiin sähköisestä viestinnästä, jossa korostettaisiin liikenne- ja viestintäministeriön roolia. Traficomilta onkin 1.6.2020 tullut uusia määräyksiä, joiden mukaan esimerkiksi kaapelin todellinen syvyystieto on jatkossa merkittävä sijaintikarttoihin 10 sentin tarkkuudella.

Eri tahojen kommenttien perusteella maakaapelointiin liittyvissä ongelmissa kyseessä on todella monitahoinen vyyhti, joka jättää useissa kohdissa tulkinnanvaraa.

Mitä epäselvyyksiä ja ongelmia kaapelointiurakassa on tullut esille?

Lue maakaapeloinnin ongelmia käsittelevä artikkeli kokonaisuudessaan Koneviestistä!

Lue lisää

Monopoli edellyttää tiukkaa valvontaa

Aila katkoi 100 000:lta sähköt, maakaapelointi vähensi riskiä – "Sähköt katkeavat yhä harvemmalta ja viat saadaan korjattua aikaisempaa nopeammin", Energiateollisuus kertoo

Sähkönkäyttäjät: Verkkoyhtiöiden todellinen tuotto on huimat 32 prosenttia – Omakotiliitto pitää Energiateollisuuden vastausta investointiväitteisiin "pöyristyttävänä"

Sähkön käyttäjät maksavat satoja miljoonia euroja vuodessa tuottoa "tyhjästä" – yhtiöt laskuttavat verkon laskennallisen arvon perusteella, ei todellisen