Monen mielessä pelit saattavat olla vain jotain, joka vie kaiken ajan ja josta ei ole oikeasti mitään hyötyä.
Suomen Pelitutkimuksen Seuran puheenjohtaja ja Jyväskylän yliopiston apulaisprofessori Marko Siitonen kertoo, että peleistä on myös monenlaista hyötyä. Toisaalta hän painottaa, että monelle pelejä tutkineelle koko hyödyn kysymys on turha, ja peleillä on itseisarvo aivan kuten muullakin kulttuurilla.
Kun pohditaan pelien hyötyjä, Siitonen kehottaa kääntämään katseen ajatukseen siitä, millainen paikka maailma olisi ilman pelejä ja leikkiä.
"Tuskinpa meistä kukaan haluaisi sellaisessa paikassa elää", hän pohtii.
Pelaamisen kautta voidaan esimerkiksi etsiä vastauksia vaihtoehtoiseen todellisuuteen liittyviin kysymyksiin.
"Voidaan vaikka kokeilla jotain sellaista, jota ei muuten tässä oman elämän rajojen sisäpuolella pystyttäisi kokeilemaan", hän antaa esimerkin.
Toisaalta pelaamisen kautta pystyy näkemään asioita erilaisista näkökulmista.
Tällä hetkellä pelejä käytetään yhteiskunnassa puhtaan viihdetarkoituksen lisäksi esimerkiksi koulutuksessa erilaisissa simulaatiotarkoituksissa ja terveydenhoidossa vaikkapa kuntoutuksessa, jossa pelejä voi käyttää potilaan motivoinnissa.
"Pelien kautta voi selittää, miksi kuntoutus tai hoito on tärkeää. Voi vaikka näyttää, miten jotkut lääkeaineet auttavat kehon puolustusmekanismeja selviytymään tautia vastaan", Siitonen kertoo.
Apulaisprofessori huomauttaa, että etenkin viihdepelien hyödyt saattavat tulla esiin hieman yllättäen. Ihminen voi lähteä pelaamaan jotain peliä vaikkapa sen takia, että hän haluaa vaihtelua elämään tai pakenee tylsää arkea, ja pelaamisen hyödyt huomataan myöhemmin.
"Sitä kautta saattaa saada kavereita ja toisaalta joku saattaa vaikka päätyä saamaan kokemusta esimerkiksi johtamisesta verkkopeliyhteisössä", apulaisprofessori sanoo.
Pelimaailmassa mahdollista on myös se, että lapset tai nuoret päätyvät johtamaan pelissä jotain sellaista ryhmää, joka koostuu pääasiassa aikuisista. Tällainen kokemus usein vahvistaa niin sanottua minäpystyvyyden kokemusta.
"Tulee sellainen tunne, että minulla on merkitystä", Siitonen kertoo.
Sillä, millaisia hyötyjä erilaisissa peleissä on, ei ole välttämättä kovin paljoa eroa. Siitonen huomauttaa, että vaikkapa kieltä voi oppia ainakin periaatteessa minkä tahansa tyyppisestä pelistä. Kielten oppimisen näkökulmasta seikkailupelit ovat silti hyödyllisempiä kuin pulmapelit. Hienomotoriikkaa taas kehittävät parhaiten sitä vaativat nopeatempoiset pelit.
Lue lisää:
Peliasiantuntija uskoo Suomen mahdollisuuksiin hyötypelien markkinoilla
