Ihminen on hyvin sosiaalinen eläin. Joukossa on silti yksinäisiä, osa omasta halustaan, osa muuten. Tutkimuksissa yksinäisyys on liitetty lisääntyneeseen kuolleisuuteen, verenpainetautiin, immuunisairauksiin, itsemurhiin ja dementiaankin.
Britanniassa on biopankki, johon on kerätty muun muassa aivojen magneettikuvia. Pankin tietoja hyödynnettiin tutkimuksessa, jossa kysyttiin, näkyykö yksinäisyys aivoissa. Tiedoista ilmeni, että 13 prosenttia ihmisistä oli tuntenut itsensä usein yksinäiseksi. 61 prosenttia heistä oli naisia.
Kun verrattiin yksinäisten aivokuvia muihin, todettiin eroja aivojen harmaan aineen määrässä nimenomaan sosiaalisen aivon eli niin sanotun oletushermoverkon alueella. Sinne keskittyvät ajatukset itsestä ja muista, menneiden muistelu ja tulevaisuuden kaavailut. Ehkä yksinäisten aivojen muutokset kertovat siitä, että yksinäinen kokee sosiaalista elämää muistoissa ja mielikuvissa.
Lähde: Nature Communications https://doi.org/10.1038/s41467-020-20039-w
Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.
