Tiede & tekniikka

Kannonkoskelaisfirma on kehittänyt tekniikoita sementin korvaamiseksi teollisuuden sivuvirroilla – "Meillä on myös ratkaisu viherlipeäsakan hyödyntämiseen"

Betolar on lisäksi kehittänyt menetelmän, jolla kaivosten kipsisakka-altaiden sisältö voidaan jähmettää kiinteään muotoon.
Petteri Kivimäki
Betolarin toimitusjohtaja Matti Löppönen (vas.) ja teknologiajohtaja Juha Leppänen esittelevät kaivoksen kipsisakkalietettä, joka Betolarin kehittämällä tekniikalla muuntuu kiinteäksi. Vanhempi tutkija ja materiaalitieteiden tutkijatohtori, iranilainen Mahroo Falah on muuttanut Kannonkoskelle työn perässä.

Kannonkoskelainen yritys Betolar etsii keinoja korvata betonissa käytettävää sementtiä teollisuuden sivuvirroista syntyvillä ratkaisuilla.

"Keskitymme kiertotalouden ratkaisuihin. Tutkimme muun muassa metsä-, kaivos, teräs- ja energiateollisuuden sivuvirtoja. Testaamme, mitä kaikkia ainesosia voidaan jähmettää kiinteään muotoon, ja sitä kautta hyödyntää samoissa paikoissa, kuin sementtiä nyt", Betolarin perustaja ja teknologiajohtaja Juha Leppänen kertoo.

Leppäsen mukaan testeissä on saatu paljon onnistumisia.

"Toistaiseksi ei ole tullut yhtään sellaista sivuvirtaa vastaan, jota ei olisi saatu kovetettua ja siten voisi hyödyntää jossain", Leppänen sanoo.

Sementti on yksi pahimmista hiilidioksidipäästöjen lähteistä maailmassa.

"Betoniteollisuudessa on voimakas halu siirtyä ekologisempiin ratkaisuihin. Betonissa käytettävän sementin korvaaminen ympäristöystävällisemmillä ratkaisuilla on tämän siirtymän ytimessä. Meillä on yhteistyötä useamman merkittävän betonialan yhtiön kanssa", Betolarin toimitusjohtaja Matti Löppönen sanoo.

Juha Leppänen perusti Betolarin Kannonkoskella Keski-Suomessa loppuvuodesta 2016. Silloin yritysideana oli betonisten pihakalusteiden valmistaminen.

"Yritystoiminta käynnistyi siltä pohjalta. Seuraavana syksynä mukaan tuli pääomasijoittaja, ja samoihin aikoihin olin tehnyt onnistuneen kokeen sementin korvaamisessa betonissa tuhkapohjaisella seoksella", Leppänen muistelee.

"Sen sijaan, että olisimme laajentaneet tuotantoa pihakalusteiden valmistamisessa, päätettiinkin ottaa riski. Kalusteiden valmistus sai jäädä, kun lähdimme tekemään täysillä tutkimus- ja kehitystyötä sementittömän betonin valmistamisessa."

Suunnanmuutos on johtanut Betolarin yritystoiminnan räjähdysmäiseen kasvuun ja monipuolistumiseen.

Betolarin leivissä on nyt 18 henkeä, joukossa myös Suomeen ulkomailta muuttaneita.

Yritys on käytännössä tiiviissä yhteistyössä teollisten yritysten kanssa toimiva tutkimuslaboratorio, jossa on mukana yksityisiä sijoittajia sekä kymmenkunta pääomasijoitusyhtiötä.

Betolarin hallitus on nimekäs. Hallituksen puheenjohtajana on Nokian entinen teknologiajohtaja ja Suomen suurimman tekoäly-yrityksen SiloAI:n toimitusjohtaja Tero Ojanperä.

Muita nimekkäitä yritysvaikuttajia hallituksessa ovat Heikki Vuorenmaa, Inka Mero, Juha Pinomaa, Timo Mäkelä ja Markus Kallio.

"On ollut rohkaisevaa huomata, miten paljon mielenkiintoa yrityksemme ja erilaiset kehittyvät kiertotalouden ratkaisut ovat herättäneet matkan varrella", myös hallituksessa istuva yrityksen perustaja Leppänen sanoo.

Sementin korvaaminen vähäpäästöisemmillä materiaaleilla on Betolarin tutkimus- ja kehitystyön pääkohde.

Leppänen huomauttaa, että tutkimus- ja kehitystyössä on kuitenkin auennut myös kaksi muuta keskeistä haaraa.

"Metsäteollisuuden viimeisen jätejakeen, viherlipeäsakan, hyödyntämiseen on haettu ratkaisuja vuosikymmeniä. Meillä on nyt ratkaisu", Leppänen pamauttaa.

"Osaamme käsitellä viherlipeäsakan siten, että siitä tulee mursketta, joka voidaan käyttää esimerkiksi metsäautotien rungossa. Patentoimamme ratkaisun käyttöönotto edellyttäisi seuraavaksi poliittista päätöstä jäteverohuojennuksen poistamiseksi."

Toinen Betolarin kehittämä uusi merkittävä ratkaisu liittyy kaivosten kipsisakka-altaisiin.

"Kaivosten kipsisakka varastoidaan lietemuodossa säilytykseen avoimiin altaisiin, jolloin se muodostaa ison ympäristöriskin. Näistä on tullut haitallisia vuotoja vesistöihin", Leppänen kertoo.

"Olemme kehittäneet tekniikan, jolla kipsisakkaliete muuntuu kiinteään muotoon. Kipsisakka saadaan varastoitua pienempään pinta-alaan kekosäilytykseen ja ympäristöriski allasvuodoista katoaa."

Leppäsen mukaan ratkaisusta on jätetty patenttihakemus, ja yhteistyötä tunnustellaan paraikaa kaivosalan yritysten suuntaan.

Toimitusjohtaja Löppönen katsoo, että kiertotalouden ja vihreän teknologian ratkaisut ovat tällä hetkellä kovassa nousukiidossa.

"Ala kasvaa vauhdilla niin Suomessa kuin maailmalla. Suomen tiukka ympäristöpolitiikka tuo meille etulyöntiaseman. Täällä on etupainotteisesti tehty asioita, joita voidaan nyt hyödyntää vientimarkkinoilla."

Teknologiajohtaja Leppäsen mukaan Betolaria kehitetään toimimaan tekoälyavusteisessa alustataloudessa.

"Keräämme dataa ja ymmärrystä kaikesta mahdollisesta materiaalikiertoihin liittyvästä. Opittua hyödynnetään kautta linjan tutkimuksesta ja kehityksestä tuotannon tehostamiseen ja kaupalliseen toimintaan. Tuotteistamme tehdään kaupallisesti hintakilpailukykyisiä, ja ne muuntuvat suhteellisen helposti teollisiin prosesseihin."

Kannonkoskelainen Juha Leppänen haluaa haastaa ajattelua, jossa kasvuyritysten pääkonttorit sijoitetaan lähtökohtaisesti pääkaupunkiseudulle.

"Suurin osa Suomen menestyneistä yhtiöistä on lähtöisin maaseudulta. Maaseutuympäristö ruokkii ihmisen luovuutta."

Lue lisää

Jatkossa voimme juoda nurmesta valmistettua smoothieta – raaka-aineet on jalostettava tuotteiksi uusilla tavoilla

Nurmismoothie odottaa kaupallistajaansa

Sieniin erikoistunut startup Brysselissä tuottaa ruokaa kaupungin keskustassa kiertotaloutta kunnioittaen – urbaanissa ruuantuotannossa käytetään olutpanimoiden ja leipomoiden ylijäämätuotteita

Etla: Vihreiden tuotteiden maailmanmarkkinat kasvavat – Suomen osuus nyt vain puoli prosenttia, mutta mahdollisuuksia kasvuun olisi