Tiede & tekniikka

Nurmoon Suomen suurinta biokaasulaitosta puuhaava sikayrittäjä toivoo siirtotukea kierrätysfosforille

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkijan Sari Luostarisen mukaan lannan kierrätystä vaivaa kohtaanto-ongelma.
Sanne Katainen
Jyrki Heilä kertoo, että Nurmoon suunniteltu biokaasulaitos voisi käsitellä maatalouden lantojen lisäksi muitakin biomassoja ja jalostaa niistä sekä nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen käyttöön että pidemmälle jalostettuja kierrätyslannoitevalmisteita.

Lannan fosforilla voitaisiin korvata fosforiväkilannoitteet miltei kokonaan. Ensin pitää kuitenkin ratkaista, miten lanta siirretään kustannustehokkaasti sieltä, missä sitä syntyy sinne, missä sitä tarvitaan.

Fosfori ja typpi ovat kasveille välttämättömiä ravinteita, joita ilman sadot jäävät laihoiksi. Nykyaikainen kasvinviljely nojaa pitkälti epäorgaanisiin lannoitteisiin, mutta kiinnostus maatiloilla syntyvien biomassojen sisältämien ravinteiden tehokkaampaan hyödyntämiseen on kasvussa.

Merkittävin maatiloilla syntyvä biomassa on kotieläinten lanta, jota Suomessa syntyy vuosittain yli 15,5 miljoonaa tonnia. Lannassa on fosforia 18 500 tonnia ja typpeä 74 600 tonnia. Lisäksi muodostuu muita kierrätettäviä sivuvirtoja ravinteineen.

Ravinteiden nykyistä tehokkaampi kierrätys takaisin peltoon vähentäisi sekä mineraalilannoitteiden tarvetta että lannoiteteollisuudessa tarvittavan energian määrää. Esimerkiksi Suomen kasvintuotannon tarvitsema fosfori pystyttäisiin kierrätysravinteilla korvaamaan kokonaan.

”Lannan kierrätystä vaivaa kohtaanto-ongelma. Kotieläintuotanto on keskittynyt Länsi-Suomeen ja Pohjois-Savoon, joten lannan fosforia on osalla alueista liikaakin. Muilla alueilla fosforia taas tarvitaan. Mutta koska etenkin lietelanta on ravinnepitoisuuksiltaan laimeaa, sitä ei kannata kuljettaa pitkiä matkoja”, Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Sari Luostarinen kertoo.

Pirteä Porsas Oy on Vehmaalla sijaitseva, kolmen viljelijän omistama emakkosikala. Kaikki sikalalla syntyvä lietelanta prosessoidaan tilan omassa biokaasulaitoksessa. Biokaasun ohella syntyy separoinnin jälkeen typpipitoista nestejaetta ja fosforipitoista kiintojaetta.

”Nestejakeeseen jää fosforista vain noin 20 prosenttia, joten sen levitykseen riittää alle puolet nykyisestä peltopinta-alasta. Biokaasun osalta tavoite on korvata sillä puolet tilan lämmöntuotantoon tarvittavasta polttoöljystä ja sähkö kokonaan”, Pirteä Porsas Oy:n osakas Jyrki Heilä kertoo.

Fosforipitoisessa kiintojakeessa kuiva-ainepitoisuus on noin 30 prosenttia, joten sen kuljettaminen on lietelantaa kannattavampaa.

Tilakohtaisten laitosten lisäksi lanta voidaan prosessoida suuremmissa yksiköissä. Esimerkki tällaisesta on Nurmon Bioenergia Oy:n Etelä-Pohjanmaalle suunnittelema biokaasulaitos, joka toteutuessaan olisi Suomen suurin.

”Nurmon biokaasulaitos voisi käsitellä maatalouden lantojen lisäksi muitakin biomassoja ja jalostaa niistä sekä nesteytettyä biokaasua raskaan liikenteen käyttöön että pidemmälle jalostettuja kierrätyslannoitevalmisteita”, Nurmon Bioenergia Oy:n puheenjohtajana toimiva Heilä kertoo.

Sekä tilakohtaisen että suuremman mittakaavan lannan jalostuksen ongelma on kannattavuus, sillä jalostuksesta koituvat kustannukset eivät toistaiseksi siirry tuotteen hintaan.

”Kustannusrakenne on lannan kierrätyksen pullonkaula. Alalle tarvitaan yhteiskunnallisia kannustimia, jotta tuotteille syntyisi kysyntää ja markkinat”, Luostarinen sanoo.

Toinen ongelma on, että tuotteina kierrätysravinteet ja väkilannoitteet ovat hyvin erilaisia. Niiden säilytys, käyttömäärä, levitystapa ja lannoitusvaikutus voivat poiketa toisistaan.

”Kasvinviljelytiloilla on totuttu käyttämään väkilannoitteita eikä levitykseen tarvittavaa kalustoa ole. Muutos kierrätysravinteisiin on ponnistus, minkä vuoksi koko palveluketjun pitää olla olemassa”, Luostarinen sanoo.

Heilä toivoo siirtotukea fosforipitoiselle kierrätysravinteelle, jotta lantaa kannattaisi prosessoida. Esimerkiksi lietelannasta separoitu kuivajae voitaisiin kuljettaa tilalta kauemmas ja nestejae jäisi tilan omaan käyttöön. Jos sitä vielä saisi levittää myös korkean fosforiluvun pelloille esimerkiksi puolet siitä fosforimäärästä, jonka kasvi tarvitsee, tehostuisi myös nestejakeen ravinteiden käyttö.

”Nykyiset säädökset estävät fosforin liikkumista tilalta. Näillä muutoksilla kustannusrakenteeseen saataisiin helpotusta niin, että ainakin sikataloudessa pyörä lähtisi pyörimään”, Heilä toteaa.

Jukka Pasonen
Lue lisää

Pirteän Porsaan kupeessa pöhisevä biokaasulaitos kierrättää eläinten lannan lämmittämään ja valaisemaan sikalaa

Puoli miljoonaa viljavuusnäytettä: Peltojen fosfori hupenee, mutta hiiltä sitoutuu

Lannoitteiden hinnoissa vedetään henkeä - uutta nousua povataan

Peltojen fosforin määrän lasku jyrkkenee, lannoitusrajoitukset vaikuttavat