Tiede & tekniikka

Miten muuttuvat ruokailutavat yli 20 vuodessa? "Hyviä uutisia ja myös vähemmän hyviä"

Suomalaisten syömistottumuksia mitataan viiden vuoden välein. Kasvisten terveellisyys on omaksuttu hyvin.
Jukka Pasonen
Kasvisten, hedelmien ja marjojen päivittäinen syönti on lisääntynyt roimasti reilussa 20 vuodessa.

Juuri ilmestyneessä Suomen Lääkärilehdessä on kiinnostava seurantatutkimus suomalaisten syömistottumuksista. Jo Kansanterveyslaitoksen aikana vuonna 1997 ruvettiin seuraamaan väestön ravintoaineiden saantia. Nyt julkaistut tulokset ovat viiden vuoden välein toteutetuista, yli 8 000 aikuisen suomalaisen haastatteluista, tuoreimmat vuodelta 2017.

Tuloksissa on hyviä ja vähemmän hyviä uutisia.

Parasta on, että kasvisten, hedelmien ja marjojen päivittäinen syönti on lisääntynyt roimasti. Naisilla lisäys on noin 40 prosenttia ja miehilläkin lähes saman verran. Punainen liha on maistunut miehille viime vuosina aiempaa huonommin. Naiset sen sijaan ovat syöneet punaista lihaa entiseen malliin, tosin miehiä vähemmän. Mainiota oli palkokasvien, pähkinöiden ja siementen kulutuksen kasvu.

Vähemmän hyviä uutisia ovat kovien rasvojen runsas käyttö edelleen ja takapakki suolan vähentämisessä. Ja vaikka kuidun saanti kasvisten mukana on kasvanut, sitä voisi vielä vauhdittaa täysjyväviljatuotteita lisäämällä.

Kirjoittaja on lääketieteen tohtori.

Lue lisää

Hurja aamiainen: Näin paljon muroja syöt saadaksesi ruisleipäpalan verran kuitua

Suomalaisten ruokavalio on kohentunut, mutta petrattavaa on erityisesti kasvisten syönnissä

Suomen itsenäisyys alkoi pula-ajasta ja eteni yltäkylläisyyteen –Makumieltymykset vaihtuivat happamasta makeaan ja rasvaiseen

Kysely: Lihan jättäminen pois ruokavaliosta olisi vaikeaa noin 60 prosentille suomalaisista, sitä syö suomalaisista 96 prosenttia