Tiede & tekniikka

Voiko kaveriporukkaan kuuluminen olla niin tärkeää, että siinä kelpaa vaikka hakattavan rooli? "Väkivallasta on vaikea päästää irti"

Väkivalta näyttelee erilaisissa ihmissuhteissa roolia, jota ulkopuolisen on vaikea ymmärtää.
Sanne Katainen
Väkivaltaisen parisuhteen jättäminen ei ole helppoa, sillä usein uhrin itsetunto tuhotaan henkisellä väkivallalla.

Fyysinen kosketus on tärkeä vuorovaikutuksen muoto, joka vaikuttaa ihmiseen voimakkaasti.

Kun kosketuksen terveysvaikutukset tiedostetaan yhä paremmin, hellyyteen ja seksuaaliseen itseilmaisuun liittyvää häpeää on yritetty purkaa. Sen sijaan väkivallasta on tullut yhä tuomittavampaa.

"Väkivallasta on kuitenkin vaikeaa päästää irti. Esimerkiksi koulukiusaamisesta voi saada sadistista nautintoa, joka palkitsee kiusaajan koukuttavasti", kulttuuriantropologi Taina Kinnunen kuvaa.

Historiallisesti väkivaltaisuus ja tunteettomuus on mielletty varsinkin miehillä vahvuudeksi. Sen sijaan patriarkaalisen yhteisön johtajan tunteellisuus ja hellyys on voitu tulkita heikkoudeksi ja riippuvuudeksi, joka uhkaa pahimmillaan koko yhteisön selviytymistä.

Vahvuuden ihannointi ja heikon aineksen eliminointi olivat osa kansallisvaltioiden ja kansojen identiteetin muodostusta ennen maailmansotia ja niiden välisenä aikana. Oman kansan paremmuutta todisteltiin sitä kiihkeämmin, mitä kovemmin sen koettiin olevan uhattuna.

Natsi-Saksan äärimmäinen kansalliskultti perustui kovaan kuriin, jossa nuoret pojat pyrittiin koulimaan sotilaiksi ja leimautumaan omaan ikäryhmäänsä perheensä sijaan.

Väkivaltaista ja tunteetonta kasvatustyyliä kuvaillaan "mustaksi pedagogiikaksi". Sillä oli kaikunsa myös Suomessa.

"Esimerkiksi Arvo Ylpön ajatus siitä, että vauvat voisi jotenkin hemmotella pilalle liiallisella sylissä pitämisellä ja kosketuksella, juurtaa mustaan pedagogiikkaan. Ajatus siitä, että vauvaa on kasvatettava itsenäiseksi ja esimerkiksi imetettävä kellon mukaan, levisi tehokkaan suomalaisen neuvolatoiminnan ansiosta laajasti ja vaikutti vahvasti vielä 70-luvulla", Kinnunen kertoo.

"Eläinmaailmassa voimme nähdä, miten hellästi ja viisaasti hyvät nisäkäsemot hoitavat poikasiaan. Kosketuksella vastataan poikasen tarpeisiin eivätkä sitä säätele ulkoiset vaatimukset."

Väkivalta näyttelee erilaisissa ihmissuhteissa roolia, jota ulkopuolisen voi olla vaikea ymmärtää. Viimeisten kuukausien aikana suomalaisia on järkyttänyt Helsingin Koskelan murhatapaus, jota ennen uhria pahoinpideltiin toistuvasti.

Voiko yhteisöön kuuluminen niin tärkeää, että siinä kelpaa vaikka hakattavan rooli?

"Tämä on hyvin hätkähdyttävä ajatus. Voiko olla niin, että väkivaltakin on kosketusta, ja siksi tyhjää parempi? Voiko ryhmään kuuluminen olla niin tärkeää, että siihen ollaan valmiita vaikka kivun ja kärsimyksen kautta?" Kinnunen pohtii.

Väkivaltainen kulttuuri voi syntyä myös perheeseen tai parisuhteeseen.

Väestöliiton psykoterapeutti Helena Vuoriheimo kuvaa Helsingin Sanomien artikkelissa, kuinka vaikean parisuhteen jännitys voi valtataistelun muodossa koukuttaa. Hoivaajan ylivaltainen rooli antaa hyväksikäytön uhrille tyydytystä ja ylemmyyden tunnetta.

”Pidetään yllä ihannekuvaa omasta itsestä: minä kestän kaiken. Hyväksikäyttäjät aistivat sen. Jos suhteen aluksi ei näytä haavoittuvuuttaan, vaan ottaa kaiken vastaan, tulee hyväksyneeksi kaltoinkohtelun”, Vuoriheimo sanoo. (HS 10.3.)

Jos läheisyys on aina sekoittunut väkivaltaan, voi olla vaikeaa kokea olevansa hellän läheisyyden arvoinen.

"Väkivalta on äärimmäisten tunteiden ilmaisu, joka herättää ihmisessä äärimmäisen reaktion. Lapsuudessa koettu väkivalta voi johtaa väkivallan erotisoimiseen, jota ihminen toistaa myöhemmin elämässään", Kinnunen kuvaa.

Lue lisää:

Mikään määrä hellyyttä ei ole lapsille tai aikuisille liian paljon – kosketus kuuluu ihmisyyteen

Lue lisää

Naisten Linja avaa verkkoryhmän henkistä väkivaltaa kokeneille

Pahoinpitelyn jäljet Marianne Heikkilän kasvoilla auttoivat puhumaan vaietusta aiheesta – "Uhrin täytyy elää varpaillaan ja tasoittaa toisen puoliskon tietä"

"Hevarimaajussin" morsiamen etsiminen osui kiireiseen kylvöaikaan

Olivia: Citysinkku löytää miehen MT:n senssipalstalta, "peräkammarinpojat ovat elokuvaklisee"