Tiede & tekniikka

Remojärvelle Etelä-Savoon perustettiin Suomen ensimmäinen kaivos 1500-luvulla – Geologian tutkimuskeskuksen entinen tieteellisen tutkimuksen vetäjä kertoo, miten kaivosteollisuus on muuttunut vuosisatojen kuluessa

Pitkään kaivostoiminta oli melko pienimuotoista.
Kuvat: Kimmo Kotta / Kuopion museo, Pentti Vänskä / Kuvitus: Juho Leskinen
Rautakaivosten jälkeen Suomeen alettiin perustaa myös muiden raaka-aineiden tarpeeseen vastaavia kaivoksia, kuten kuparikaivoksia.

Suomen ensimmäinen kaivos perustettiin Etelä-Savoon Remojärvelle, nykyisen Mikkelin alueelle 1500-luvulla.

Pitkän uran Geologian tutkimuskeskuksen johtotehtävissä tehnyt Pekka Nurmi kertoo, että tuolloin tarvittiin rautamalmin raaka-ainetta rautaruukeille.

"Se oli olennainen raaka-aine sen aikaiselle teollisuudelle, joka tietysti nykymittapuun mukaan on ollut todella vaatimatonta", hän sanoo.

Kaivokset perustettiin melko lähelle vesistöjä, joista saatiin vesivoimaa.

Silloisilla pienillä malmivarannoilla ei olisi nykyaikana taloudellista arvoa.

Rautakaivosten jälkeen Suomeen alettiin perustaa myös muiden raaka-aineiden tarpeeseen vastaavia kaivoksia, kuten kuparikaivoksia.

Suurempi teollinen kaivostoiminta alkoi 1900-luvun alkupuolella. Tuolloin tehtiin tunnettu Outokummun malmilöytö, johon perustuu nykyisen Outokumpu-yhtiön kehittäminen.

"Piti luoda uusi rikastustekniikka. Ajatuksena alusta asti oli, että saataisiin kaikki mahdolliset arvokkaat ainekset talteen", Nurmi kertoo.

Seuraava merkittävä askel kaivosteollisuuden kehityksessä otettiin toisen maailmansodan jälkeen, kun kotimaisin voimin tehty malminetsintä alkoi. Etsinnän tuloksena 1950- ja 1970-lukujen välillä avattiin useita uusia kaivoksia.

"Se oli sitä kaivosteollisuuden kasvun aikaa", Nurmi huomauttaa.

Kun päästiin 1980- ja 1990-luvuille, kaivostoiminta hiipui.

"Perusmetallien hinnat laskivat, eikä ollut näköpiirissä, että hinnat tulisivat 2000-luvulla nousemaan voimakkaasti", Nurmi sanoo.

Viimeisimmän parinkymmenen vuoden aikana Suomen kaivosteollisuudessa ovat saaneet jalansijaa ulkomaiset yritykset.

Malmiesiintymä on kiinnostava, jos sekä louhinta että rikastus on taloudellisesti kannattavaa. Lisäksi toiminnalle on saatava luvat sekä hyväksyttävyys sosiaalisesti ja ympäristön kannalta.

Usein kaivostoiminta kestää vuosikymmeniä. Näin ollen kaivoksen elinkaaren aikana se kohtaa sekä raaka-aineiden hintojen nousuja että laskuja.

"Jos teet investointipäätöksen, kun hinnat ovat huipussaan, on suuri riski siihen, että hinnat eivät ole huipussaan, kun kaivos alkaa tuottaa", Nurmi muistuttaa.

Ilman tehokasta malminetsintää, kaivostoiminnalle ei ole edellytyksiä tulevaisuudessa.

"Malminetsintä on äärimmäisen riskialtista toimintaa. Hyvin harva projekti eli ehkä yksi tuhannesta johtaa kaivostoimintaan", Nurmi sanoo.

Hän vertaa malminetsintää nuppineulan etsimiseen heinäsuovasta. Varmuutta siihen, onko jollain alueella riittävän hyvä malmivaranto, on usein hyvin vaikea saada.

"Ei voi etukäteen sanoa, että jollain alueella on malmia."

Näin on siitäkin huolimatta, että malminetsinnän tarkkuus on parantunut tekniikan kehittymisen myötä.

"Ja varsinkin Suomessa meillä on valtavan hyvät geologiset aineistot", Nurmi lisää.

Lisäksi etsintä on hyvin kallista. Jos malmia haluaa lähteä etsimään vähänkään laajemmalta alueelta, on siihen oltava käytettävissä kymmeniä miljoonia euroja. Pelkästään malminetsintään liittyvät kairaukset maksavat helposti 150 euroa metriltä. Ja näitä kairauksia on tarpeen tehdä kymmeniä kilometrejä.

Kaivostoiminnan arvoketju pyörii niin, että malminetsinnässä keskeisessä roolissa ovat kansainväliset niin sanotut juonioriyhtiöt, joiden taustalla on yksittäisiä varakkaita sijoittajia. Esimerkiksi Lapissa malmia etsii parhaillaan useampi junioriyhtiö. Varsinaisesta kaivostoiminnan pyörittämisestä vastaavat suuremmat kaivosyhtiöt.

Kun malminetsintä on jollain alueella aloitettu, Nurmi arvioi, että aikaa kuluu ainakin noin 15 vuotta ennen kuin kaivos on täydessä toiminnassa.

Suomen ensimmäiset kaivokset perustettiin 1500-luvulla Etelä-Savoon ja Uudellemaalle. Nykyisin uutta kaivostoimintaa viritellään eniten Lappiin.

Pitkän uran Geologian tutkimuskeskuksen johtotehtävissä tehnyt ja nykyisin mineraalialan neuvonantajana toimiva Pekka Nurmi kertoo, että kaivoksen perustamisessa olennaisinta on löydetty malmi.

"Ihmiset eivät yleensä sisäistä sitä, että kaivostoimintaa voidaan harjoittaa vain siellä, missä esiintymä on", Nurmi painottaa.

Malminetsintäyhtiöt eivät mene etsimään malmia pahuuttaan vaikkapa Natura-suojelualueilta.

Jokainen kaivosalan yhtiö haluaa löytää mahdollisimman suuren ja rikkaan esiintymän. Sopulilauman tavoin yhtiöt etsivät usein malmia alueilta, joilla on tehty äskettäin merkittävä uusi löytö tai on jo toiminnassa tuottoisa kaivos.

Malmin etsintä suunnilleen samalta alueelta on järkevää, koska malmit esiintyvät usein niin sanotuissa provinsseissa eli samalla alueella voi olla monia erikokoisia esiintymiä.

Kaivostoiminnan keskittymistä Lappiin selittää se, että mahdollisuudet löytää suuria malmiesiintymiä ovat Etelä-Suomea paremmat.

Satoja vuosia sitten mahdollisuudet kaivostoiminnan pyörittämiseen Lapissa olivat nykyistä heikommat. Infrastruktuurista ja vesivoimasta oli puutetta.

Lisäksi malmilöydöt ovat muuttuneet rajusti vuosisatojen kuluessa.

"Ennenhän malmit olivat rikkaita ja pieniä. Nykyään malmit ovat usein aika köyhiä, mutta ne ovat valtavan isoja, jolloin tarvitaan isoa volyymia ja tehokkaita menetelmiä", Nurmi kertoo.

Ennen Suomessa toimi samaan aikaan satoja kaivoksia, kun nyt määrä lasketaan kymmenissä.

"Kittilän kultakaivos tuottaa noin 6 000 kiloa kultaa vuodessa. Se on noin neljä kertaa enemmän kuin Lapin huuhdontakulta sadan vuoden aikana", Nurmi antaa esimerkin kaivostoiminnan mittakaavan muutoksesta.

Lue lisää:

Ympäristöministeri Mikkonen: Luonnonsuojelussa sääntöjen on oltava kaikille samat – "Kaivostoiminta ei voi saada eri sääntöjä kuin mitä muille on asetettu"

Vihreä teknologia ja vanha elinkeino törmäyskurssilla – akkuvalmistajat etsivät malmeja poronhoitoalueelta

Tiedätkö, että Sotkamossa sijaitsee maamme ainoa hopeakaivos? Koneviesti: Varantoja näyttäisi olevan useiksi vuosiksi eteenpäin

Lue lisää

Yle uutiset: Lappeenrannassa Nordkalkin kaivoksen lähellä asuvat ihmiset vaativat kaupungilta mittavia korvauksia kiinteistöjensä mahdollisesta arvon alenemisesta

Entä jos jotain jäi huomaamatta, Matti?

Tutkimusryhmä: Tehokkain tapa toteuttaa kaivosvero on verottaa kaivostoiminnan voittoja

Yle uutiset: Tuore kysely: Kaivostoiminta ei ole tuonut lisää asukkaita Sodankylään –  väestönkasvun esteenä pidetään asuntopulaa