Löydä ehdokkaasi: MT:n vaalikoneessa koko maan kuntavaaliehdokkaat
Tiede & tekniikka

Kaivosjätteistä voidaan tulevaisuudessa valmistaa sementin korviketta – rikastushiekan erottelu riippuu kannattavuudesta

Kaivannaisjätteiden hyödyntämisessä ratkaisevassa roolissa on myös se, onko raaka-aineen hinta niin korkea, että sen tarkka erottelu rikastushiekasta on taloudellisesti järkevää.
Pekka Fali
Avainasemassa kaivosjätteiden hyödyntämisessä on kokonaisvaltainen materiaaliajattelu.

Asiantuntijat uskovat, että kaivannaisjätteet pystytään tulevaisuudessa hyödyntämään aiempaa tehokkaammin.

"Tällä hetkellä hyödyntäminen on aika lapsen kengissä maailmanlaajuisestikin", Geologian tutkimuskeskuksen (GTK) rikastustekniikan tutkija Antti Taskinen huomauttaa.

Geologian tutkimuskeskuksen Kiertotalouden ratkaisut -yksikön ryhmäpäällikkö Päivi Kauppila puolestaan ennakoi, että jätteiden hyötykäyttö tulee tulevina vuosina tehostumaan ja yhä vähemmän kaivannaisjätettä läjitetään kaivosalueille.

Avainasemassa kaivosjätteiden hyödyntämisessä on kokonaisvaltainen materiaaliajattelu.

"Malmista yritetään hyödyntää kaikki mahdolliset sivuvirrat ja tehdään myös rikastusteknisiä ratkaisuja niin, että niitä voidaan hyödyntää", Kauppila sanoo.

Ratkaisevassa roolissa on myös se, onko raaka-aineen hinta niin korkea, että sen tarkka erottelu rikastushiekasta on taloudellisesti järkevää. Vaikka tehokkaampi hyödyntäminen olisi teknisesti mahdollista, sitä ei välttämättä tehdä, ellei taloudellinen suhdanne ole suotuisa.

Oma roolinsa on tekniikan kehityksellä.

"Kyllä varmasti materiaalien analysointi- jauhatus- ja rikastustekniikassa tulee tapahtumaan kehitystä. Esimerkiksi mineraalien vaahdotusprosesseissa esiintyvien fysikaalisten ja kemiallisten ilmiöiden nykyistä parempi ymmärrys tekee mahdolliseksi näiden prosessien tehostamisen", Taskinen sanoo.

Erilaisille kaivostoiminnassa muodostuville materiaaleille etsitään ahkerasti uusia käyttökohteita.

"Tälläkin hetkellä on useita projekteja, joissa tutkitaan rikastushiekkojen hyötykäyttömahdollisuuksia kovettuvissa kaivostäytöissä ja geopolymeereissä", Kauppila kertoo.

Geopolymeeri on betonimainen aine, joka valmistetaan esimerkiksi teräs- ja kaivannaisteollisuuden pii- ja alumiinipitoisesta jäteaineesta tietyissä alkalisissa eli korkean pH:n olosuhteissa.

Geopolymeerien lisäksi kaivannaisjätteitä, erityisesti rikastushiekkoja voidaan hyödyntää tulevaisuudessa myös vaikkapa sementin korvikkeena.

Hyödyntämistehokkuutta voitaisiin Kauppilan mukaan parantaa niin, että yhden sijaan useammat eri tahot toimisivat kaivoksilla samaan aikaan.

"Siellä ei välttämättä olisi vain se yksi kaivostoimija, vaan useampi yritys hyödyntäisi muodostuvia virtoja", hän pohtii.

Yksi yritys voisi huolehtia arvoaineista ja toinen silikaattimineraaleista sekä niiden hyödyntämisestä geopolymeereissä.

Jopa vanhoissa, jo hylätyissä kaivoksissa on jonkin verran potentiaalia vanhan rikastushiekan hyödyntämiseen. Jo 1980-luvulla Outokumpu havaitsi, että sen joidenkin kaivoksien rikastushiekan metallipitoisuudet olivat parhaimmillaan noin puolet kaivoksen alkuperäisestä pitoisuudesta. Kauppila kertoo, että katseet on jo nyt käännetty entisten kaivosten rikastushiekan suuntaan.

"Maailmanlaajuisesti löytyy varmasti paljon sellaisia kaivannaisjätekasoja, joissa on mahdollisuus tuottaa metallit hyötykäyttöön", hän arvioi.

Ryhmäpäällikön mukaan fokus tulee jatkossa olemaan siinä, mitä uusia arvoaineita vanhoista rikastushiekoista voidaan löytää.

Lue lisää:

Kobolttia etsivä kaivosyhtiö jättänyt varauksia tuhansille neliökilometreille – kohteet Lapissa, Koillismalla ja Kainuussa

Jopa terveysvaikutukset voivat jäädä arvioimatta — Luke kaipaa kaivostoiminnan vaikutusten kokonaisvaltaisempaa arviointia

Finnwatch: Suomi toimii kansainvälisten kaivosjättien kanssa kuin kehitysmaat

Lue lisää

Malmin rakentaminen aiheuttaisi jättipäästöt

Keski-Suomessa tutkitaan "metsäbetonia"

Puurakentaminen voisi niellä lähes puolet Euroopan sementtiteollisuuden hiilipäästöistä

Redi on myös ilmastosymboli