Tiede & tekniikka

”Erityisen kiinnostavaa on, alkaako jokin geeni toimia epäsuotuisissa olosuhteissa edistäen eläinrodun sopeutumista” – Genomiikka katsoo pintaa syvemmälle

Ympäristötekijöiden vaikutuksesta geenien toimintaan saadaan tietoa esimerkiksi siten, että kahta erirotuista eläintä pidetään samoissa olosuhteissa ja tarkastellaan, mitkä geenit niiden elimistössä toimivat.
Suvi Taponen
Maatiaiskanan hormionkanta on yksi Suomen alkuperäisistä kotieläinroduista.

Alkuperäisrotuisten eläinten perimä on keskeinen tutkimuskohde Luken eläingenomiikan tutkimuksessa.

Genomiikan menetelmillä selvitetään perimän erityispiirteitä sekä sitä, miten luonnonvalinta ja jalostusvalinta ovat muokanneet perimää.

Lisäksi Lukessa on laadittu poron vertailu- eli referenssigenomi, ja tänä vuonna valmistuu suomenhevosen vertailugenomi. Vastaava on työn alla myös suomenlampaalle, länsisuomenkarjalle ja maatiaiskanalle.

Tutkimusprofessori Juha Kantanen kertoo, että tutkimusta tehdään sekä DNA- että RNA-tasolla.

”RNA on geenien tuote, joka koodaa elimistössä valkuaisaineita. Kaikki geenit eivät ole toiminnassa koko ajan, eli ne eivät tuota valkuaisaineita. RNA-perustainen eli funktionaalinen genomiikka selvittää, mitkä geenit kulloinkin toimivat kudoksissa”, hän selventää.

Ympäristötekijöiden vaikutuksesta geenien toimintaan saadaan tietoa esimerkiksi siten, että kahta erirotuista eläintä pidetään samoissa olosuhteissa ja tarkastellaan, mitkä geenit niiden elimistössä toimivat. Tutkittava ympäristötekijä voi olla esimerkiksi rehustus tai lämpötila.

”Erityisen kiinnostavaa on, alkaako jokin tietty geeni toimia epäsuotuisissa olosuhteissa edistäen eläinrodun sopeutumista”, Kantanen huomauttaa.

Lue lisää

Kuu kiurusta kesään – mutta millaiseen?

Kivihiili korvataan jättimäisillä lämpöpumpuilla – myös bioenergian tarve kasvaa vielä

"On se komia kones" – Puurakenteinen lentokone nousee kolmannen kerran entisöitynä siivilleen

Mercedes-Benz sähköistää koko mallistonsa vuoteen 2030 mennessä