Tiede & tekniikka

Älyteknologiasta toivotaan apua muistiongelmien ehkäisyyn – Suomessa aletaan selvittää digilaitteiden vaikutusta seniorien aivoterveyteen

Vaikka tutkittua tietoa teknologian vaikutuksesta muistiterveyteen ei vielä kovin paljon ole, mikään ei tutkimuspäällikkö Tiia Ngandun mukaan estä senioreita käyttämästä jo nyt apunaan erilaisia terveyssovelluksia.
LEHTIKUVA / HEIKKI SAUKKOMAA
Counter-Strike-peliä pelaava Harry Mälkki arvioi, ettei pelaaminen ole suuresti vaikuttanut hänen oppimiskykyynsä, mutta se on voinut parantaa tarkkuutta ja huomiokyvyn suuntaamista.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL alkaa selvittää, voiko ikäihmisten muistin heikentymistä ennaltaehkäistä uudella teknologialla, kuten mobiilisovelluksilla, roboteilla ja virtuaalilaseilla. Seniorien kynnys käyttää älylaitteita laskee jatkuvasti, sillä monella on niistä jo pitkä kokemus.

Counter-Strike-tietokonepeliä pelaava 74-vuotias Harry Mälkki tietää, että peli vaatii kaiken tarkkaavaisuuden.

"Koko ajan on oltava valppaana, tai muuten saa napin otsaan. Pelatessa ei pysty keskittymään mihinkään muuhun. Ei ole suurta eroa siinä, onko ajamassa takaa vai pakenemassa. Molemmat ovat omalla tavallaan haasteellisia tehtäviä."

Vaikka Mälkki ei katso pelaamisen vaikuttaneen suuresti hänen oppimiskykyynsä, se on voinut parantaa tarkkuutta ja huomiokyvyn suuntaamista. Melkein joka pelissä tulee myös jotain uutta vastaan, kun vastustajat keksivät omia jippojaan.

Harry "Dirty Harry" Mälkki kuuluu senioreiden Grey Gunners -joukkueeseen, joka on menestynyt myös maailmalla. Ruotsissa järjestetyssä Dreamhack-pelitapahtumassa viisihenkinen joukkue pokkasi hopeaa eläkeikäisten Counter-Strike-turnauksessa.

Joukkue on myös esitellyt Suomessa senioripelaamista erilaisissa tapahtumissa. Pelikavereita voi etsiä oman joukkueen lisäksi myös Eläkeliiton perustamasta Senior Fighters -peliyhteisöstä.

"Peleihin kuuluu myös sosiaalinen puoli. Oma tiimi yhdistää ja luo taisteluhenkeä."

Harry Mälkillä ei ole muistiongelmia, mutta riski muistin rapautumisesta koskettaa lukuisia ihmisiä Suomessa. Muistisairauteen sairastuu vuosittain arviolta 14  500 ihmistä.

Tutkimuspäällikkö Tiia Ngandu THL:stä uskoo, että nykyteknologia tarjoaa uusia mahdollisuuksia toteuttaa yksilöllisiä elintapaohjelmia, joilla muistisairauksia voidaan ehkäistä tai hidastaa niiden etenemistä.

"Korona on myös osoittanut, että ikäihmisten tukeminen terveysasioissa ei aina onnistu lähikontaktissa, vaan siihen tarvitaan myös etäohjauksen keinoja."

EU:n rahoittamassa Lethe-tutkimushankkeessa ovat mukana Suomi ja kahdeksan muuta Euroopan maata. Tavoitteena on paitsi tutkia teknologiaa aivoterveyden ylläpitämisessä, myös kehittää tekoälyn avulla malleja, joilla ennustetaan sairastumisriskiä. Teknologian testaamiseen osallistuu ensi vuonna alkavassa pilottitutkimuksessa 160 ikäihmistä neljässä maassa.

Tutkimusalue on varsin uusi. Aiemmin on tarkasteltu etupäässä sitä, kuinka teknologia voi auttaa muistisairaita selviytymään arjessa.

"Nyt kohteena ovat terveet ihmiset, joilla on kuitenkin muistisairauksiin altistavia riskejä."

Lethe-hanke tukeutuu tunnettuun suomalaiseen Finger-tutkimukseen. Se osoitti, että muistin säilymistä edesauttavat terveelliset elintavat, kuten liikunta, ruokavalio, muistiharjoittelu ja verisuonitautien riskien vähentäminen.

"Fingerissä oli yhtenä osana tietokoneharjoittelu. Siihen kuului muistia stimuloivia sekä tiedonkäsittelyn nopeuteen, toiminnanohjaukseen ja huomiokykyyn liittyviä tehtäviä."

Ngandu korostaa, että tietokoneharjoittelun vaikutusta ei voi erotella muusta elintapaohjauksesta. Teknologian ratkaisuista voi kuitenkin olla apua jo sen takia, että niitä voi tarjota suurille ihmisjoukoille.

Vaikka tutkittua tietoa teknologian vaikutuksesta muistiterveyteen ei vielä kovin paljon ole, mikään ei Ngandun mukaan estä senioreita käyttämästä jo nyt apunaan erilaisia terveyssovelluksia.

Vanhempi tutkija Satu Pakarinen Työterveyslaitoksesta arvioi, että teknologiasta voi olla monenlaista hyötyä senioreille.

"Yhä useampi ikäihminen osaa ja haluaa käyttää teknologiaa. Nythän koronan aikana monet isovanhemmat ovat olleet yhteydessä läheisiinsä Teamissa ja Zoomissa. Kun motivaatio on kohdallaan ja joku auttaa tarvittaessa alkuun, teknologialla saa paljon hyvää aikaan. Sen pitää kuitenkin olla vaivatonta käyttää, jos halutaan saavuttaa paljon käyttäjiä."

Pakarisen mielestä teknologiaa ja pelillistämistä voi käyttää elintapaohjauksessa ja sen tukemisessa. Liikuntaan ja ravintoon liittyvien sovellusten lisäksi myös unen laatua tarkkailevat digityökalut voivat olla hyödyllisiä. Ikääntyessä uni kevenee, ja sovellusten avulla voi tarkkailla elintapojensa vaikutusta nukkumiseen.

"Näiden rinnalla ovat sitten pelit, jotka mahdollisesti ylläpitävät tai jopa kehittävät tarkkaavuutta ja toiminnanohjausta."

Alkava muistisairaus eroaa normaalin ikääntymisen tuomista muutoksista, Pakarinen muistuttaa.

"Terveessä vanhenemisessa ei puhuta massiivisesta muistin ja ajattelutoimintojen huonontumisesta vaan ennemminkin jonkinasteisesta kognitiivisesta hidastumisesta, mikä koskee erityisesti toiminnanohjausta ja monen tehtävän tekemistä yhtä aikaa."

Asioiden unohtelukin voi johtua lähinnä siitä, että ei ole kiinnittänyt riittävästi huomiota niiden mieleen painamiseen. Hidastuminen ja unohtelu eivät useinkaan haittaa arjessa, koska niitä kompensoivat kokemus ja osaaminen.

"Huomiokyvyn heikentyminen voi kuitenkin vaikuttaa esimerkiksi autolla ajamiseen, kun liikenteessä pitäisi ottaa huomioon monta asiaa yhtä aikaa ja nopeassa tahdissa. Samoin esimerkiksi avain voi unohtua kotiin, jos lähtiessään juttelee jonkun kanssa."

Lue lisää

Muistisairaus, stressi ja miessukupuoli altistavat vanhusta väkivaltaisuuteen – vakava väkivalta on hoivakodissa erittäin harvinaista

Lukeminen ja pelit voivat lykätä muistisairautta jopa viisi vuotta – aivojen rasittaminen auttaa pitämään pään kunnossa

Liikunta pumppaa pirteyttä aivoihin

Miljardeja valeprofiileja, miljoonia koronaan liittyviä vääristelyviestejä ja häirintää – näin Facebook seuloo vihapuhetta ja luvattomia kuvia