Tiede & tekniikka

Sokerijuurikkaan jätekuidusta kehitetty kuitusidos voi mullistaa sorateiden hoitoa – Lahdessa alkanut kokeilu selätti jo kuukaudessa pöly- ja irtokiviongelmaa

Suomessa arvioidaan olevan noin 300 000 kilometriä sorateitä. Valtiolla niitä on hoidossaan 27 000 kilometriä. Kuiva kesä pöllytti arviolta 10 000 soratiekilometriä huonoon kuntoon.
Susanna Jokiperä
Kiviainekset ja sokeritehtaan sivuvirtaa hyödyntävä sidosainesliuos voidaan sekoittaa paikan päällä, mikä lyhentää kuljetusmatkoja, säästää energiaa ja vähentää päästöjä. Kuvassa Lahden kokeilutie, jolle massa sekoitettiin asvaltointitekniikalla syyskuun alussa.

Sorateiden varrelle sijoittuu yhä merkittävä määrä maa- ja metsätaloutta sekä yksityistalouksia. Päällystämättömien teiden kunnossapitoon on kehitetty uutta materiaalia, joka perustuu Säkylän sokeritehtaan sivuvirtaan.

Aiemmin vähäiselle hyötykäytölle jäänyt sokerijuurikasleikkeelle on Otaniemen laboratoriossa kehitetty ominaisuus, jonka avulla saadaan sidottua hienoainesta betonissa ja kivimateriaaleissa.

"Kuituseoksella saadaan sidottua pölyä ja tehtyä soratiehen tiivistä pintaa, jota nyt laboratorio- ja kenttäkokeiden jälkeen on kokeiltu pilottihankkeessa Lahdessa. Sideainetta tarvitaan alle kymmenen prosenttia soraan. Sideaineen valmistus ei ole yksinkertaista, siihen on käytetty monta vuotta tutkimustyötä tehty ja menetelmä on patentoitu", kertoo myyntipäällikkö Susanna Jokiperä Bang & Bonsomer -yhtiöstä.

Jokiperän mukaan tie on vain käytössä parantunut. Mitä enemmän sillä on ajettu, sitä kovempi ja vahvempi tiestä on saatu. Sorateillä kuluminen aiheuttaa uria ja estää veden valumisen ojiin.

"Lähtökohtaisesti sideaineistettu tienpinta kestää säitäkin paremmin kuin normaali soratie, jonka hieno aines karkaa sadekelillä pois ja tuo isot kivet pintaan. Kun pinta on kunnolla tiivistetty, sadevesi menee pintaa myöden pois, vaikka kyseessä ei olekaan vettä läpäisemätön pinta. Itse sideaineessa on myös iso osa vettä ja mikrokuituselluloosaa", Jokiperä sanoo.

Tienpinnassa etu on Jokiperän mukaan nimenomaan se, että menetelmä sitoo pienainesta tienpintaan. Samalla saadaan kunnossapitokäyntejä tiellä pudotettua merkittävästi.

"Oletus on, että pinnan kesto on vähintään kaksinkertainen soratiehen verrattuna. Pilotissa nähdään miten käy, sillä oikea testikohde antaa parhaan tiedon."

Tienkäyttäjien kannalta tien pölyäminen keväisin on yleensä pahinta. Talven jälkeen nähdään, mitä tien pohjalla vaikuttava routa tekee tienpinnalle.

Lahden kaupungin katupäällikkö Jani Tuhkanen kertoo menetelmän kiinnostaneen tienpitäjiä soratiekunnissa pian asiasta tehdyn tiedotteen jälkeen. Pilotissa levitettiin koepäällystettä 4 000 neliötä ja vertailukohdaksi sama määrä tavanomaista sorastusta.

"Kun syyskuun alussa vedettiin normisorastusta, se pölisi. Koeosuus oli aika pölyämätön, vaikka silloin oli kuivaa jakso. Nyt ajoin itsekin osuuden viime viikolla läpi, seospätkä on pysynyt tasaisena eikä siinä isompia kuoppia muutenkaan ole tullut tiehen. Koepätkä on aika sileä, terävää kiviainesta siinä ei ole, se ilmeisesti sitoutuu massaan jyräyksessä."

Tuhkanen toivoo syyssateita, jotta kosteusoloista saadaan lisätietoa. Myös talvi ja kevät kuuluvat seurantaan. Hänen mukaansa menetelmän tulisi kestää yli vuosi, jotta se on varteenotettava vaihtoehto nykyiselle sorastukselle.

Pilotissa neliöhinta on ollut muun muassa raskaan, asvalttiteihin tarkoitetun levitystekniikan takia viitisen euroa neliöltä, sorastuksen hinta vastaavasti noin kaksi euroa.

"Jatkossa tavoitteena on, että seos voidaan levittää normaalin sorastuksen tapaan ja jyrätä. Toivomme, että koe onnistuu, ja voimme käynnistää mikrokuituselluloosallemme myös viennin", Susanna Jokiperä sanoo.

Pilottihankkeessa ovat mukana Lahden kaupunki, Peab Asfaltti ja suomalaisomisteinen Bang & Bonsomer, joka toimii 13 maassa.

Lue myös:

Rapistuva tiestö varjostaa Kemiin nousevan biotuotetehtaan puunhankintaa

Autoja hajoaa ja maitotila jäi vaille polttoainetta surkeiden teiden takia – "Sorateiden perusparannuksiin pitää löytyä rahaa"

Monet toivovat tiekarhua parantamaan soratien kuntoa – ely-keskus kertoo, miksi tiekarhun käytössä ei aina ole järkeä

Lue lisää

Aluerahojen jako saa kritiikkiä sekä Kainuusta että Lahden seudulta: Periaatteet jäivät ministeriön sisäpiirin tietoon

Autoja hajoaa ja maitotila jäi vaille polttoainetta surkeiden teiden takia – "Sorateiden perusparannuksiin pitää löytyä rahaa"

Lapin soratiestöllä vaikein kelirikko vuosiin – 12 tonnin painorajoituksia on asetettu yli 1 000 tiekilometrille, joista 730 kilometriä on sorateillä

Teiden kunnossapidossa tehtävät ovat keikahtaneet hieman päälaelleen: ei juuri lainkaan auraustehtäviä, mutta sorateiden pinta on vaatinut tavallista enemmän hoitoa