Tiede & tekniikka

Ethän tee tätä virhettä tiskatessa – tiskaatpa harjalla tai sienellä, pesuväline on syytä kuivata käytön jälkeen

Astiankuivauskaapin suosiota selittää Suomessa todennäköisesti kulttuurin käytännönläheisyys.
Hanne Manelius
Maiju Gebhardin kehittämää kuivauskaappia ei ole tarvinnut vuosien varrella kehittää kovin paljon. Se kuuluu lähes kaikkiin suomalaisiin keittiöihin niiden kaappijärjestyksestä ja koosta riippumatta.

Kun syö puhtaalta lautaselta, tuskin tulee ajatelleeksi, miten se on tiskattu. Mutta kun sama lautanen pitäisi itse tiskata, suomalainen toivoo yleensä saavansa avuksi tiskiharjan ja astiankuivauskaapin.

Suomen rajojen ulkopuolella on harvemmin tarjolla toista tai kumpaakaan näistä. Tiskaajan vaihtoehdoksi jää usein kuurata astia sienellä ja laittaa se tiskipöydällä nököttävään kuivaustelineeseen tai vaihtoehtoisesti kuivata se pyyhkeellä.

Syitä, miksi astioita pestään käsin eri tavoilla ympäri maailmaa, voi arvailla. Suomalaisten tiskaustapojen juuret liittyvät todennäköisesti suomalaisen kulttuurin käytännönläheisyyteen, pohtii Marttajärjestön neuvonnan johtaja Teija Jerkku.

”Erityisesti astiankuivauskaappi on keksintö, jonka oli alun alkaenkin tarkoitus säästää aikaa ja vaivaa.”

Suomalaisen kuivauskaapin historia juontaa juurensa 1940-luvulle, jolloin Työtehoseuran kotitalousosaston johtaja Maiju Gebhard keksi asentaa kuivausritilät kaappiin. Tällöin arvokasta pöytätilaa vapautui ruuanvalmistukseen, ja märät astiat kuivuivat itsekseen poissa silmistä.

Ylen (20.11.2017) mukaan Gebhard ei koskaan saanut keksinnölleen patenttia, sillä vastaavanlainen kaappi oli jo aiemmin patentoitu Yhdysvalloissa. Suomessa astiankuivauskaappi kuitenkin löi itsensä läpi, mutta juuri missään muualla maailmassa ei.

Jerkku huomauttaa, että kuivauskaappia ei ole kauheasti tarvinnut vuosien varrella kehittää, mitä nyt joissain malleissa on nykyään pohjalla kaukalo. Kaukalosta vedet voi tarvittaessa valuttaa viemäriin, ja toisaalta kaukalo itsessään vaatii välillä puhdistusta.

Hän lisää, että kaikkiin uusiin keittiöihin kuivauskaappia ei enää asenneta. Jos keittiössä on tiskikone, asukas saattaa mieluummin kuivata harvat käsin tiskattavat astiat heti pesun jälkeen. Tällöin tiskikaapin verran tilaa vapautuu keittiössä muuhun käyttöön.

Mitä etelämmäs Euroopassa mennään, sitä todennäköisemmin tiskaaminen tapahtuu sienellä eikä harjalla. Suomessa myytävissä tiskiharjoissa on lähes aina myös koukku, jolla sen voi ripustaa kuivumaan astiankuivauskaapin ritilästä.

Onko tiskiharjalla tai sienellä tiskaamisessa jotain eroa? Jerkku pohtii, että kyse lienee enemmänkin siitä, kummalla on tottunut tiskaamaan.

Sienellä tiskatessa kädet ovat hieman enemmän kosketuksissa pesuveden kanssa, eikä sienellä välttämättä ylety kapeiden ja korkeiden lasien pohjalle. Sienen kuohkeaan pintaan saattaa myös jäädä helpommin ruuanhitusia kuin tiskiharjan sileisiin harjaksiin.

Ylen (4.8.2017) siteeraaman saksalaistutkimuksen mukaan etenkin tiskaukseen käytetty sieni on syytä vaihtaa viikoittain, sillä sienen bakteerikanta selviää jopa keittämisestä.

”Tiskaapa harjalla tai sienellä, tärkeintä on laittaa se harja tai sieni kuivumaan aina tiskauksen jälkeen, jotta siihen ei keräänny bakteereja eikä se ala haista”, Jerkku muistuttaa.

Hän lisää, että tiskatessa on syytä uhrata ajatus myös energiankulutukselle.

”Tiskikoneella kannattaa pestä täysiä koneellisia ja käsin tiskatessa välttää veden jatkuvaa valuttamista.”

Astioiden pesu käsin

  • Pese ensin astiat, jotka koskevat suuta, eli lasit, kupit ja ruokailuvälineet. Pese sitten lautaset ja kulhot ja lopuksi likaisimmat ruuanvalmistusastiat.
  • Pese astiat sekä sisä- että ulkopuolelta.
  • Jos rasva ei lähde astioista, voit lisätä pesuainetta tai vaihtaa veden kuumempaan.
  • Siirrä pesty astia lämpimään huuhteluveteen. Juoksevan veden alla huuhtelu kolminkertaistaa tiskauksen kustannukset.
  • Muista siivota lopuksi myös tiskiallas ja ympäröivät tasot ja jättää myös tiskiharja kuivumaan.
  • Lähde: martat.fi

Lue lisää

Suomalaislapsilla on etuoikeus mennä lätäkköön – lasten ulkovaatteiden haasteena ovat kulttuurierot

Käytännönläheiset suomalaiset ovat keksineet tuhat ja yksi käyttötapaa tälle laitteelle – näppärä keksintö säästää tilaa

”Rakkaus salmiakkiin erottaa suomalaiset muista" — herkkusuiden ykkössuosikkia tilataan myös ulkomaille koti-ikävää lieventämään

Soppalautasesta vientituotteeksi — kouluruokailu on tärkeä osa Suomen maabrändiä