LÖYDÄ EHDOKKAASI: MT:n vaalikoneessa koko maan aluevaaliehdokkaat
Tiede & tekniikka

Kivipestyt farkut saavat värinsä homeesta – Harmillisella hajottajalla on myös paljon hyötykäyttöjä

Homeitiöitä leijailee lähes kaikkialla. Kun home kasvaa, se hajottaa alustansa takaisin luonnon kiertoon.
Theowulf Mähl
Homehtunut leipä saa ylleen sinertävän pörröpeitteen ja alkaa haista kellarilta. Usein home pilaa ruuan, mutta myös syötäviä homesieniä tunnetaan.

Pörröinen, sinertävä kasvusto ja tympeä kellarin lemahdus tervehtivät leipäpussin avaajaa. Homeessa on, ja sen kyllä huomaa. Sienen rihmastot ovat kuitenkin ehtineet levittäytyä alustaansa jo hyvän aikaa, ennen kuin ihminen havaitsee homekasvuston.

Rihmastoa tuottavia itiöitä leijailee hengitysilmassa jatkuvasti ja lähes kaikkialla. Kun ne laskeutuvat sopivalle alustalle ja olosuhteet ovat suotuisat, rihmaston kasvu alkaa.

Suotuisan alustan ei ole pakko olla eloperäistä ainetta. Homesieni voi kasvaa esimerkiksi betoniin ja metallikin voi homehtua.

"Sisätiloissa kasvualustan kannalta tärkeimpiä tekijöitä ovat lämpötila ja kosteus, ulkona lämpötila vaikuttaa eniten. Joskus alustat voivat olla myös liian happamia tai emäksisiä, eivätkä homeet siksi kasva niissä", homeita tutkiva laboratoriopäällikkö Sirkku Häkkilä Turun yliopiston biodiversiteettiyksikön aerobiologian laboratoriosta kertoo.

Homeiden tärkein tehtävä luonnossa on eloperäisen aineen hajottaminen. Homesienten ansiosta esimerkiksi puiden lehdet ja havunneulaset maatuvat, ja niiden ravinteet vapautuvat muiden eliöiden käyttöön.

Kun rihmasto alkaa kasvaa lehtikasassa, se tuottaa entsyymeitä, jotka hajottavat lehtien solukkoa. Samalla sieni voi muuttaa elinympäristön itselleen epäsuotuisaksi ja antaa tilaa seuraavalle homehduttajalle.

Homeeksi kutsuttuja sieniä löytyy itse asiassa lähes jokaisesta sieniryhmästä. Häkkilän mukaan home ei ole tieteellisesti tarkka termi, vaan sitä käytetään kuvaamaan tietyn näköistä kasvustoa. Tunnettuja homesienisukuja on niin paljon, että Häkkilä ei osaa antaa edes karkeaa arviota niiden määrästä.

Hajottavia homesieniä ajatellaan tavallisesti pilaajina. Homehtuneessa rakennuksessa kasvava rihmasto tekee samaa kuin vaikkapa lehtikasassa: hapertaa ja hajottaa rakenteen, johon se on pesiytynyt.

Vaikka hometalojen oireista syytetään nimenomaan hometta, selkeää syy-yhteyttä homeen ja sisäilmasairauksien välillä ei ole voitu pitävästi todistaa.

"Rakennuksissa homeet yrittävät hajottaa itselleen epäsopivia materiaaleja kuten muoveja, ja myös tällaiset hajoamistuotteet voivat aiheuttaa terveysongelmia. Eri homesienet voivat myös käydä toisiaan vastaan jatkuvaa kemiallista sotaa, josta seuraa sisäilmaoireita. Jo pelkkä voimakas homeen haju voi riittää niiden aiheuttajaksi", Häkkilä kertoo.

Se kuitenkin tiedetään, että jotkut homeet tuottavat myrkyllisiä yhdisteitä, mykotoksiineita, jotka ovat ihmiselle vaarallisia.

Haitallisiksi mielletyillä homeilla on myös hyödyllisiä käyttökohteita. Esimerkiksi kivipestyjen farkkujen väri ei tule kivipesusta, vaan Trichoderma-homeesta. Homesieniä käytetään myös kemianteollisuudessa ja lääketeollisuudessa. Niitä tarvitaan sitruunahapon ja, antibioottien ja joidenkin syöpälääkkeiden valmistukseen.

Jopa elintarviketeollisuus käyttää homeita hyväkseen. Esimerkiksi soijakastikkeen ja muiden aasialaisten hapatteiden valmistuksessa papujen annetaan homehtua, ennen niiden käyttämistä soijaksi.

Suomalaisten ehkä parhaiten tuntema home on sekin ruuassa, nimittäin juustossa.

Valion tehtaalla Äänekoskella valmistettavan Aurajuuston kasvusto on kehityspäällikkö Pirjo Mykkäsen mukaan Penicillium roqueforti -hometta. Karkeaa jauhoa muistuttavat itiöt tuodaan Suomeen pakasteena. Pakkanen ei tapa hometta, ainoastaan estää sitä kasvamasta.

Veteen sekoitetut homeitiöt lisätään Äänekoskella maitoon, joka sitten valmistetaan juustomassaksi. Ennen homehtumista Aurajuuston maku on Mykkäsen mukaan hieman hapan, mutta kerrassaan mieto.

"Suurin osa juuston mausta tulee homeesta", hän sanoo.

Juustoja kypsytetään kellareissa, joissa on tiukin mahdollinen hygieniataso.

"Kellarista ei ole mitään yhteyksiä ulkoilmaan ja ne pidetään erittäin puhtaina", Mykkänen kertoo.

Näin varmistetaan, että muut homeet eivät pääse juustoihin kasvamaan.

Homehtumisen aikana juuston rakenne pehmenee. Kypsyminen ei pysähdy siihen, että juusto pakataan. Homesieni jatkaa kasvuaan juustossa, etenkin jos lämpötila on suotuisa. Äänekosken kellareissa lämpötila on noin kymmenen astetta.

Juuston kypsymisen näkee myös värin muutoksista. Mykkäsen mukaan nuorena vaalea kasvusto muuttuu vanhetessaan tummemman siniseksi. Hyvin kypsän juuston home on väriltään harmahtavaa.

Lue lisää

Glögi-sinihomejuustokakku

Kunta rakennutti 14 miljoonan koulun leasing-rahoituksella – suuren hirsirakennuksen uskotaan muodostuvan kaikille avoimeksi kylätaloksi

"Esimerkiksi männynkuorelle olisi nyt kysyntää" – aktiiviselle metsänomistajalle luonnontuotealalla olisi paljon taloudellisia mahdollisuuksia

Myrkyllisyys ei yleensä suojele sientä syömiseltä – eikä sen ole tarkoituskaan