Tiede & tekniikka

Koneviesti: Peltorobotit kisasivat rikkakasvien tunnistamisessa, kartoittamisessa ja ruiskuttamisessa Englannissa

Tiede & tekniikka 25.02.2018

Suomesta kisassa oli mukana Aalto-yliopiston joukkue.


Aalto-yliopiston opiskelijoiden rakentama metallinpaljastinvaunu, jonka mekaniikka on valmistettu 3D-tulostimella ja elektroniikka suunniteltu itse. Laite keskustelee robotin kanssa ISOBUS-väylää käyttäen.
Aalto-yliopiston opiskelijoiden rakentama metallinpaljastinvaunu, jonka mekaniikka on valmistettu 3D-tulostimella ja elektroniikka suunniteltu itse. Laite keskustelee robotin kanssa ISOBUS-väylää käyttäen.
Aalto-yliopiston joukkue: takarivissä Jaakko Mattila, Sampsa Ranta, Vili Väyrynen, Riikka Soitinaho, eturivissä Duc Pham, Janna Huuskonen ja Eljas Hyyrynen. Ohjaajina toimivat Timo Oksanen ja Aleksi Turunen.
Aalto-yliopiston joukkue: takarivissä Jaakko Mattila, Sampsa Ranta, Vili Väyrynen, Riikka Soitinaho, eturivissä Duc Pham, Janna Huuskonen ja Eljas Hyyrynen. Ohjaajina toimivat Timo Oksanen ja Aleksi Turunen.

Viidennettoista eurooppalaiset peltorobottikilpailut käytiin viime kesänä Englannissa, isäntänä Shropshiren kreivikunnassa sijaitseva Harper Adams -yliopisto. Harper Adams on investoinut perinteisen maatalousteknologian tutkimukseen rakentamalla "peltohallin" (Soil Hall), jossa on 18 aaria peltomaata kynnettäväksi.

Harper Adams -yliopisto järjestää peltohallissa peltokoneiden opetusta ympäri vuoden ja hallia voidaan käyttää maanmuokkauskoneiden tutkimiseen vakio-olosuhteissa. Tällä kertaa opiskelijarobottien formulakisat käytiin poikkeuksellisesti katon alla peltohallissa, johon oli istutettu maissintaimia ruukkuineen.

Peltorobottikilpailussa oli neljä kilpailutehtävää, joissa robottien toimivuutta mitattiin. Ensimmäisessä tehtävässä testattiin robottien perusnavigointikykyä maissirivien välissä perinteiseen tapaan, mutta toisessa tehtävässä rata oli huomattavasti haastavampi. Tällä kertaa robottien automaattisuus oli ajonopeutta huomattavasti tärkeämpää ja huonosti käyttäytyneet robotit eivät pärjänneet.

Kolmannessa tehtävässä robottien tehtävänä oli tunnistaa pellolla ajaessaan rikkakasveja ja tehdä niistä kartta. Vaihtoehtoisesti tehtävässä olisi saanut käyttää myös autonomista dronea kartan tekemiseen alle 4 metrin korkeudelta. Koska GPS:n käyttö oli kielletty, ja laitteen piti toimia ilman kauko-ohjausta, mikään joukkue ei kuitenkaan ollut valinnut tätä teknologiaa.

Neljäs tehtävä oli jatkoa kolmannelle tehtävälle – edellisessä tehtävässä syntyneen kartan perusteella robottien piti käydä täsmäruiskuttamassa rikkakasvit.

Lisäksi kilpailussa oli perinteiseen tapaan Freestyle-tehtävä, jossa joukkueet saivat esitellä mitä muuta taitoja robotti osaa.

Tuomaristo arvosteli suoritukset perustuen agronomiseen merkitykseen, teknologiseen vaikeustasoon ja suorituspisteisiin.

Aalto-yliopiston opiskelijoista koostunut suomalaisjoukkue aloitti valmistautumisen kilpailuun tammikuussa 2017 osana koneenrakennuksen ja automaation opintokursseja.

Tällä kertaa opiskelijajoukkue sai edellisvuotisen valmiin robotin käyttöönsä ja tehtävänä oli parantaa tiettyjä koneen osia sekä kehittää robotin autonomisen toiminnan ohjelmisto.

Lue koko juttu Koneviestin sivuilta