Tiede & tekniikka

Tiesitkö? Metsämyyrä on Suomen yleisin nisäkäs

Metsämyyrä kamppailee peltomyyrän ja metsäpäästäisen kanssa Suomen runsaimman nisäkkään asemasta.
lisse tarnanen
Metsämyyrälle maistuu monenlainen kasvisruoka, kuten mustikan silmut.

Metsämyyrät kuuluvat määrältään voimakkaasti vaihteleviin lajeihin. Alimmillaan niitä on hehtaaria kohti 0–1 ja enimmillään jopa 50 ja ylikin. Myyräsyklin huipulla suomalaisissa metsissä saattaa vilistää jopa 300 miljoonaa metsämyyrää.

"Suurimpia hehtaarikohtaisia metsämyyrämääriä tosin on tavattu vain tutkimusolosuhteissa", huomauttaa professori Hannu Ylönen. Hän on pitkän linjan myyrätutkija ja johtaa Jyväskylän yliopiston Konneveden tutkimusasemaa.

Vaikka peltomyyriä ja metsäpäästäisiä on myös runsaasti, Ylönen on vakuuttunut, että metsämyyrä vie määrällisen voiton.

"Peltomyyrällä voi olla tiheämpiä populaatioita, mutta metsämyyrä on levittäytynyt tasaisesti."

Ylönen on hiljattain julkaissut kirjan Myyrän salainen elämä. Siinä hän kokoaa vuodesta 1982 alkaneissa tutkimuksissaan kertynyttä myyrätietoutta.

Konneveden tutkimusasemalla on erityisesti selvitetty metsämyyrän elämää ja eläimen suhdetta sen kanssa osin kilpailevaan peltomyyrään sekä sitä saalistavaan petoon, lumikkoon. Tärkeä osa tutkimuksia on ollut ilmastonmuutoksen vaikutukset tutkittaviin eläimiin ja niiden suhteisiin.

Ylönen pitää tähän mennessä evolutiivisesti merkittävimpänä tutkimustuloksena naaraan parittelua monen koiraan kanssa saman kiiman aikana.

"Silloin kun aloin tutkia metsämyyrien lisääntymiskäyttäytymistä, oli vallalla lintumaailmasta peräisin oleva käsitys, että eläinmaailmassa koiraalla on mahdollisuus paritella monen naaraan kanssa, mutta naaraalla ei olisi kiinnostusta, eikä tarvetta", Ylönen kertoo.

"Sitten ruvettiin molekyylibiologisissa tutkimuksissa saamaan selville, että hyvin monilla eläinlajeilla naaras saa poikueita, joilla on monta isää."

Mistä poikueen moni-isäisyys johtuu, oli siihen aikaan Ylösen mukaan kuuma tutkimusaihe maailmalla, sillä naaras ei poikueen saamiseksi tarvitse kuin yhden parittelun. Konnevedellä asiaa ryhdyttiin tutkimaan metsämyyrällä.

"Ensin luultiin, että monen koiraan kanssa parittelu lisää naaraan poikuekokoa, mutta se ei ollut niin. Kontrollikokeessa poikuekoko kasvoi myös silloin, kun naaras paritteli saman koiraan kanssa useamman kerran."

Uusissa kokeissa naaraan parittelua ryhdyttiin kontrolloimaan niin, että naaras pääsi parittelemaan joko yhden tai monien koiraiden kanssa. Naaraasta, koiraista ja syntyvistä poikasista tehtiin sitten tarhapopulaatioita.

"Havaittiin, että kun naaras hämärtää ympärillä olevien koiraiden isyyden mahdollisuutta, se aiheuttaa koiraiden tappamiskäyttäytymisen hiipumisen ja koiraat lopettavat poikasten tappamisen", Ylönen kertoo.

"Kun naaras paritteli kaikkien koiraiden kanssa, niistä tarhapopulaatioista tuli loukkuun puolta enemmän 15 päivän ikäisiä poikasia, kuin niistä populaatioista, joissa oli koiraita, jotka eivät olleet saaneet paritteluja omissa populaatioissaan."

Ylösen mukaan tähän mennessä paras selitys naaraiden käyttäytymiselle on isyyden hämärtyminen ja poikasten suojaaminen koiraiden tappamiselta.

Metsämyyräkoirailla on taipumusta aggressiivisuuteen, joka johtaa poikastappoihin. Tutkimuksissa on havaittu, että onnistuneen parittelun jälkeen noin 15 vuorokauden kuluttua eli lähellä poikueen syntymäaikaa, tappamisvietti vaimenee. Noin viidenneksellä koiraista onnistuneella parittelulla ei näytä olevan tätä vaikutusta.

"Jos ajatellaan, että myyrä on käyttäytymisekologian yleinen malli, tämä on yksi hienoimmista tuloksista, mikä on saatu naaraan moniavioisuuden evoluution kannalta", Ylönen toteaa.

Metsämyyrän lisääntymiseen ja kuolleisuuteen ja näistä seuraavaan kannanvaihteluun eli myyräsykliin vaikuttaa suoraan myös myyrän keskeisen saalistajan, lumikon määrä.

"On selitetty, että kannanvaihtelun aiheuttaja olisi yksin lumikko, mutta ei se ihan niin ole, vaikka se on voimakas tekijä", Ylönen sanoo.

Hän mainitsee, että Lapissa sikäläisten myyrien syklisyys hävisi noin 20 vuodeksi ja samalla alueelta hävisi myös lumikko. "Nyt sykli on palautunut ja lumikko myös."

Voimakas riippuvuussuhde metsämyyrän ja lumikon välillä on joka tapauksessa. Kun myyriä ei ole, lumikko ei saa ruokaa.

Lumikon läsnäolo metsämyyrien elinalueella vaikuttaa myyrien lisääntymiseen.

"Silloin kun olin nuori mies, testasin tätä teoriaa. Kun levitettiin ennen lisääntymiskauden alkua lumikon tai kärpän hajua myyrien läheisyyteen, naaras ei halunnut tulla kiimaan. Niiden kiimasykli muuttui", Ylönen kertoo.

"Metsämyyrien lisääntymisen alkaminen keväällä viivästyy merkittävästi, kun on paljon petoja. Mutta jos lisääntymissykli lähtee käyntiin, sitä ei pysäytä mikään", Ylönen huomauttaa.

Konnevedellä on todettu, että runsas petojen läsnäolo saattaa viivästyttää lisääntymissyklin alkua jopa niin, että se vähentää naaraan poikastuottoa jopa yhden poikueen verran.

Varhaisimmat metsämyyräpoikueet Ylönen on Konnevedellä tavannut vuonna 1982, jolloin poikasia oli jo 10. tammikuuta. Tänä vuonna, eikä monena aiempana, poikasia ei ole tavattu näin keskellä talvea.

Tällä hetkellä myyräsykli ei syystä tai toisesta ole kehittynyt ennakoidusti.

"Nyt olisi syklin huipun aika, ja sitä olemme odottaneet. Lintuihmiset odottavat pöllöjen huhuilua, mutta aika hiljaa ne ovat olleet, eli ei ole kovin hyvä myyrävuosi", Ylönen pohtii.

Tutkijoillakin on heikoista myyräajoista johtuva ongelma, sillä tutkimusasemalla on vain kaksi lumikkoa. Onneksi ne kuitenkin tuottavat virtsaa ja ulostetta kuivikkeisiinsa. Pedon vaikutusta pystytään tutkimaan myös pelkästään kuivikkeisiin tiivistyneellä hajullakin.

Ilmastonmuutoksella saattaa olla vaikutusta myyräsykleihin. Vielä 1980-luvulla talvet olivat Konnevedellä pitkiä ja paksulumisia.

"Jos lumipeitteen pysyvyys ja paksuus rupeaa vaihtelemaan, se vaikuttaa pellon ja metsän eläimiin", Ylönen toteaa.

Tiheässä kuusikossa lunta ei ole nykyään paljoa, mutta ei ollut 1980-luvullakaan.

"Jos metsämyyrä levittäytyy kesällä tasaisesti, talveksi se pyrkii hakeutumaan sellaisille alueille, joilla on lehtipuita, ja talvella paksumpi lumikerros."

Tutkimuksissa yritettiin pitkään seurata myyrien elämää yhtäjaksoisissa yli talven jatkuvissa kokeissa. Tutkimukset epäonnistuivat, koska populaatiot kuolivat.

Nyt tutkitaan erikseen alkutalvea ja lopputalvea. Ilmastokaapeissa myyrille järjestetään olosuhteita vaihtelemalla erilaisia keväitä. Niissä on mallinnettu keväitä, joina lumi säilyy pitkään ja keväitä, jolloin sulaminen ja jäätyminen vaihtelevat.

Ylönen ennakoi, että metsämyyrä on kannanvaihteluista huolimatta lajina kestävä myös ilmastomuutoksen seurauksille.

Metsämyyrä

Ruumiin pituus on 7–13,5 senttiä ja hännän pituus 3,5–6,5 senttiä. Aikuisen eläimen paino 12–35 grammaa. Se on selkäpuolelta punaruskea ja vatsapuolelta harmaavalkoinen. Häntä on päältä musta ja alta valkoinen.

Metsämyyrä syö pääasiassa kasvisravintoa. Sille kelpaavat siemenet, marjat, lehdet, juuret, havupuiden latvasilmut ja mustikoiden silmut sekä sienet ja jäkälät. Satunnaisesti ravintoon kuuluvat hyönteiset ja muut pikkueläimet sekä linnunmunat.

Naaras tulee sukukypsäksi noin puolentoista kuukauden ikäisenä ja koiras noin kahden kuukauden ikäisenä. Poikueita syntyy tavallisimmin huhti-lokakuulle ajoittuvalla lisääntymiskaudella noin 4–5. Niissä on keskimäärin 3–5 poikasta, mutta voi olla jopa 10.

Suomessa esiintyy 11 myyrälajia. Osalla niistä on syklinen kannanvaihtelu, jossa huiput ja minimit toteutuvat etelässä 3–4 vuoden välein ja pohjoisessa 5–6 vuoden välein.

Kannanvaihtelun huipputalvina myyrät, erityisesti metsä- ja peltomyyrät, aiheuttavat metsissä taimikoille pahoja tuhoja.

Tähän mennessä suurimmat myyrätuhot koettiin Etelä-Suomessa talvella 2008/09, kun myyrät tuhosivat täysin noin 20 000 hehtaaria nuorta taimikkoa ja aiheuttivat lievempiä vahinkoja noin 60 000 hehtaarilla. Taloudelliset vahingot olivat noin 20 miljoonaa euroa.

Noin 30 prosenttia metsämyyristä kantaa Puumala-virusta, joka aiheuttaa ihmisille myyräkuumetta. Metsämyyrä on ainoa taudin välittäjä, eikä juuri kärsi siitä itse.

Lue lisää

Tuore tutkimus osoittaa: Piennisäkkäät ovat tiloilla tautiriski, mutta niiden omista taudeista harva uhkaa kotieläimiä

Myyräkannat romahtivat Itä- ja Etelä-Suomessa huippuvuoden jälkeen – nyt myyriä on niukasti lähes koko maassa

Luke varoittaa metsätuhoista ja myyräkuumeesta – myyräkannat huipussaan Itä- ja Etelä-Suomessa

Tiesitkö? Mökkisiivouksen tai halkoliiterin pölyssä piilee virusvaara – myyräkuumetta esiintyy tänä vuonna runsaasti