Tiede & tekniikka

Pogostantauti, trikinelloosi ja jänisrutto – Suomen luonnosta voi saada useita vakavia tauteja

Tiede & tekniikka 25.06.2018

MT listasi yhdeksän eläimistä ihmiseen tarttuvaa tautia eli zoonoosia. Tunnetuin niistä lienee borrelioosi ja pelätyin vesikauhu.


Jukka Pasonen
Trikinoosia aiheuttava loinen voi tarttua ihmiseen huonosti kypsennetystä riistanlihasta, esimerkiksi villisiasta.

Borrelioosi ja puutiaisaivokuume

Punkista tarttuvan borrelioosin diagnoosin sai viime vuonna liki 2 400 suomalaista. Todellinen tartuntamäärä on suurempi.

Puutiaisaivokuumeeseen sairastui yli 80. Aivokuumetta vastaan on rokote.

Punkin puremasta voi saada allergian punaiselle lihalle. Ruotsista tiedetään parisataa tapausta ja Suomestakin ensimmäiset.

Oireet borrelioosissa: ihottumat, nivel- ja lihaskivut sekä -tulehdukset, hermostolliset oireet, sydänoireet.

Oireet puutiaisaivokuumeessa: flunssaoireet etenevät noin kolmanneksella keskushermoston tulehdukseksi. Voi aiheuttaa pysyviä neuropsykiatrisia vaivoja.

Pogostantauti

Hyttysten ja lintujen kantaman Sindbis-viruksen aiheuttamaa pogostantautia esiintyy etenkin maamme itä- ja keskiosissa loppukesällä ja syksyllä.

Sairastuneiden määrä vaihtelee vuosittain paristakymmenestä jopa 1 300:aan.

Taudille kehittyy immuniteetti.

Oireet: kuume, ihottuma, lihaskivut, pitkittyvät nivelvaivat.

Trikinelloosi

Trikinelloosia eli trikinoosia aiheuttavat Trichinella-suvun sukkulamadot.

Yleisiä loisia Suomen petoeläimissä. Esiintyy myös villisioissa, hylkeissä, rotissa, majavissa ja piisameissa. Etelä-Euroopassa myös hevosissa.

Kaikki myytävä riistanliha tulisi tarkastaa loisten toukkien varalta.

Lihan kypsentäminen 70 asteessa estää tartunnan. Savustaminen ja palvaaminen ei tuhoa toukkia.

Oireet: Kuumeilu ja ripuli. Parin viikon päästä toukkien kapseloituminen lihaksiin voi aiheuttaa kipua, pyörtyilyä ja hikoilua.

Myyräkuume

Metsämyyrä levittää myyräkuumetta aiheuttavaa Puumala-virusta, joka kuuluu hantaviruksiin. Tauti kuuluu munuaisoireisiin verenvuotokuumeisiin.

Puutarhoissa näkyvät heinämakkarat tai multakeot eivät liity metsämyyriin eivätkä myyräkuumeeseen.

Puumala-virus on lievimmästä päästä. Alle promille potilaista kuolee.

Vaarallisimpia hantaviruksia kantavat uuden maailman peurahiiru ja jyvärattu. Kuolleisuus on jopa 30–40 prosenttia.

Ei tartu ihmisestä toiseen. Itämisaika 2–6 viikkoa.

Sairastuneita vuosittain 800–3 300. Yli joka kymmenes suomalainen on immuuni.

Leviää myyrän ulosteissa ja syljessä. Tyypillisesti tartunnan saa ulkorakennusten pölystä.

Siivoukset kannattaa hoitaa alkukesällä, jolloin myyräkuumeen riski on pienin. Loppusyksyllä se on suurin.

Oireet: korkea kuume, päänsärky, pahoinvointi, selkä- ja vatsakivut ja joissain tapauksissa munuaisten vajaatoiminta.

Jänisrutto

Jänisrutto eli tularemia on myyrien ja hyttysten levittämä tauti, joka tappaa jäniksiä.

Suomessa sairastuneita muutama kymmenen–tuhat ihmistä vuodessa.

Francisella tularensis -bakteeri tarttuu hengitettynä, kuolleesta jäniksestä ja useimmiten hyttysenpistosta.

Ei tartu ihmisestä toiseen, hoitona antibiootit.

Yleinen Pohjois-Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa, harvinainen Itä- ja Etelä-Suomessa.

Oireet: korkea kuume, imusolmukkeiden paisuminen, keuhkokuume.

Yersiniat

Yersinia-bakteereja kantavat jyrsijät, jänikset, villisiat, metsäkauriit, lampaat ja monet linnut.

Tartunnan saa yleensä saastuneista elintarvikkeista, vedestä tai eläimestä.

Suomessa vuosittain 500–1 000 tautitapausta.

Yersinioosin itämisaika on 3–7 vuorokautta.

Oireet: kuume, vatsakrampit, ripuli ja joskus nivelvaivat.

Ekinokokit

Heisimatoihin kuuluvien ekinokokkien pääisäntinä toimivat petonisäkkäät, yleensä koiraeläimet, ja väli-isäntinä kasvinsyöjänisäkkäät.

Pelätty laji on myyräekinokokki Echinococcus multilocularis, jota ei ole vielä Suomessa.

Ihminen voi saada tartunnan vain petojen ulosteista leviävistä loisen munista.

Useimpien immuniteetti torjuu loisen. Ehkä vain pari prosenttia tartunnoista johtaa pysyvään loissairauteen.

Keuhkoihin hakeutuva hirviekinokokki on Suomessa kerran tarttunut metsästyskoirasta ihmiseen. Loinen poistettiin leikkaamalla.

Oireet: Myyräekinokokki tuhoaa hitaasti maksan. Ilmenee vasta 5–15 vuoden jälkeen tartunnasta.

Rabies

Vesikauhua eli raivotautia esiintyy koiraeläimissä ja lepakoissa.

Vuonna 1985 kuoli lepakkotutkija Suomesta saatuun rabiekseen.

Suomen koiraeläimistä rabies on saatu kitkettyä metsiin tiputettavilla syöttirokotteilla.

Tarttuu eläimen puremasta. Itämisaika yleensä 2–8 viikkoa.

Pureman jälkeen annettu hoito tehoaa, mutta oireiden alettua toivoa ei ole.

Oireet: rauhattomuus, arkuus, aggressiivisuus, nielemisvaikeudet, halvaus ja kuolema.

Lähde: Heikki Henttonen: Tauteja Luonnosta. 128 sivua. Metsäkustannus 2018.

Aiheeseen liittyvät artikkelit