Tiede & tekniikka

Viisaudenhampaat ovat jäänne esihistoriasta, jolloin karkea ravinto kulutti hampaita

Valtaosalla parikymppisistä suomalaisista on ainakin yksi osittain puhjennut viisauden­hammas.
Viisaudenhampaat puhkeavat usein vain osittain näkyviin. Tilanpuutteen vuoksi ne saattavat olla kallellaan.

Pelkkä ajatus viisaudenhampaan poistattamisesta aiheuttaa monelle kylmiä väreitä. Onneksi hammaslääketiede on ottanut viimeisen vuosisadan aikana huimia harppauksia.

”Ennen paikallispuudutuksen keksimistä potilas juotettiin vahvaan humalaan hampaan poistoa varten. Luun poistamiseen ja hampaan paloitteluun käytettiin aluksi saksalaisen mallin mukaan talttaa ja vasaraa”, kertoo viisaudenhammasta tutkinut suukirurgian erikoishammaslääkäri ja Helsingin yliopiston dosentti Irja Ventä.

Hoitokeinojen vähyyden vuoksi viisaudenhampaan tulehtuminen saattoi johtaa sata vuotta sitten kuolemaan.

Viisaudenhampaan leikkaaminen on edelleen yksi haastavimpia suukirurgian operaatioita. Esimerkiksi alaleuan viisaudenhampaan vieressä kulkee kielen hermo, joka on joillakin ihmisillä aivan hampaan kyljessä.

Viisaudenhampaan poiston syynä on Vennän mukaan useimmiten hampaan ikenen äkillinen tulehdus. Osittain näkyviin puhjennut hammas muodostaa hampaan ja ikenen väliin taskun, joka on bakteereille otollinen kasvualusta.

Viisaudenhampaat eroavatkin muista hampaista siinä, että ne puhkeavat monesti vain osittain näkyviin. Tilan puutteen vuoksi viisaudenhampaat ovat monesti myös suussa johonkin suuntaan kallellaan.

Ihmissuvun alkuhämärissä samaa viisaudenhammasongelmaa ei ollut. Ravinto oli karkeaa ja vaati nykyistä enemmän puremista. Hampaiden kulumisen vuoksi oli hyödyllistä, että aikuisuuden kynnyksellä suuhun puhkesi vielä neljä ylimääräistä hammasta.

Nykyisin ihmisen ravinto on pehmeää, eivätkä hampaat kulu enää samalla tavoin. Samat hampaat puhkeavat kuitenkin yhä edelleen juuri aikuisuuden kynnyksellä.

Ventä kertoo, että yleisimmin viisaudenhampaat tulevat suomalaisilla näkyviin 19–20 vuoden iässä. Hampaan jokin kulma saattaa tulla esiin kuitenkin jo aiemmin teini-iässä. Tutkimusten mukaan hampaita ei puhkea enää 26. ikävuoden jälkeen.

Puhkeamisiästä juontuu myös viisaudenhampaan nimi.

”Viisaudenhampaan nimi on kaikilla eurooppalaisilla sivistyskielillä ’viisaudenhammas’. Nimi tulee siitä, kun eurooppalaisessa kulttuurissa viisaudenhammas puhkeaa silloin, kun ihmisellä on viisautta.”

Ventä kertoo, että aasialaisissa kulttuureissa viisaudenhampaan nimi on erilainen kuin Euroopassa. Nimeämislogiikassa on kuitenkin jotain samaa. Esimerkiksi Japanissa viisaudenhampaan nimi on ”hammas, joka on vanhemmilta piilossa”, sillä se puhkeaa lapsen jo lähdettyä kotoa.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Tunnetko Suomen kuuluisimmat kivikot ja niiden syntytavat? Turistien villitys kasata kiviä kekoihin voi muuttaa rakenteita

Tutkijat kehittivät haastajan muoville – apu löytyi selluloosasta ja hämähäkinseitistä

Jaettu uhka ajaa kasvit viestimään keskenään – varoittavat toisiaan esimerkiksi lähellä olevasta tuholaisesta