Tiede & tekniikka

Helsingin uudessa keskustakirjastossa keskustellaan eläinten kohtelusta akateemisin argumentein – kriittistä eläintutkimusta esitellään ensimmäistä kertaa Suomessa

Tiede & tekniikka 06.01.2019

Kriittinen eläintutkimus koskee laajasti erilaisia eläinaiheita ja kaikkia eläinlajeja.


Saara Lavi
Kriittinen eläintutkimus on Suomessa vielä suhteellisen nuori ja tuntematon tutkimusala.

Eläinaiheet nousevat tuon tuosta esiin tiedotusvälineissä ja keskustelu jumittuu usein juupas-eipäs -väittelyksi. Kriittiset eläintutkijat toivovat keskusteluun kyseenalaistavampaa otetta, kertoo Suomessa toimivan kriittisen eläintutkimuksen verkoston koordinaattori YTT Salla Tuomivaara.

Nyt keskiössä on erityisesti eläinten kohtelu; miten, miksi ja kuinka paljon sitä pitäisi parantaa, Tuomivaara sanoo. Kriittisen eläintutkimuksen tutkijat voisivat tuoda keskusteluun uusia näkökulmia, kuten sen, miksi eläinten kohtelu ylipäätään herättää keskustelua.

"Haluamme viedä juupas-eipäs -väittelyä eteenpäin."

Verkostossa on mukana noin 70 henkilöä, jotka ovat joko yliopistojen tutkijoita tai opiskelijoita. Kyse on siis akateemisesta tutkimuksesta, Tuomivaara korostaa.

Kriittinen eläintutkimus on Suomessa vielä suhteellisen nuori tutkimusala, joka on alkanut kasvaa ja 2000-luvulla. Maailmalla tämän tutkimuksen juuret juontavat jo 1970-luvulle.

Kriittinen eläintutkimus koskee laajasti erilaisia eläinaiheita ja kaikkia eläinlajeja.

Keskeisiä kiinnostuksen kohteita ovat valtarakenteet, miten ne yhteiskunnassa toimivat. Ala pohtii muun muassa sellaisia kysymyksiä kuin minkälainen meidän eläinkäsityksemme on ja mihin se perustuu.

"Kriittisyys tarkoittaa kyseenalaistavaa otetta, ei oteta asioita annettuna" Tuomivaara sanoo.

Kriittistä eläintutkimusta esitellään ensimmäistä kertaa laajemmin Helsingin Keskustakirjasto Oodissa järjestettävässä ilmaisessa ja kaikille avoimessa tilaisuudessa 16.1. kello 16-20.

Tilaisuudessa myös pohditaan, miten suhteemme muihin eläimiin pitäisi muuttua ja mikä on kriittisen eläintutkimuksen rooli tässä muutoksessa, Tuomivaara kertoo.

Tapahtuman pääpuhujiksi saapuvat kriittisen eläintutkimuksen uranuurtajiin kuuluvat Göteborgin yliopiston kasvatustieteen lehtori ja Eläintutkimus antroposeenissa -verkoston perustaja Helena Pedersen ja Edge Hill -yliopiston Centre for Human Animal Studies -keskuksen johtaja sosiologian tohtori Richard Twine.

Tilaisuuden avaa filosofi Elisa Aaltola. Kriittisen eläintutkimuksen suomalaisia näkökulmia kuullaan paneelikeskustelussa, johon osallistuvat tutkijatohtori Tarja Koskela, dosentti Kuura Irni, tutkija Annika Lonkila, tutkijatohtori Sanna Karhu ja väitöskirjatutkija Marianna Koljonen.

Eläimiksi-blogi julkistetaan samassa tapahtumassa. Blogissa yhteiskunnan ilmiöitä kommentoidaan kriittisen eläintutkimuksen näkökulmasta, Tuomivaara kertoo.

AIHEESEEN LIITTYVÄT ARTIKKELIT