Tiede & tekniikka

Neljä miestä syöksyi kuolemaan Alpeilla – Legendan mukaan flunssa pelasti matkalle lupautuneen Jean Sibeliuksen hengen

Ruovesiläinen Ilkka Liettyä tekee dokumenttielokuvan suomalaisten alppilentäjien traagisesta tarinasta.
Päivi Sivonen
Pekka Potka mallintaa koti-koneellaan alppilentäjien lentokoneiden moottoria. Elokuvan ohjaaja Ilkka Liettyä seuraa taustalla työn edistymistä.

Ruovesiläisen yrittäjän silmiin syttyy innostuksen pilke, kun hän puhuu lentokoneista. Videotuottajana pienellä maalaispaikkakunnalla toimiva Ilkka Liettyä tekee parhaillaan dokumenttielokuvaa alppilentäjistä.

Legendaarisilla alppilentäjillä tarkoitetaan kolmea Suomen ilmavoimien pilottia, jotka saivat surmansa siirtolennolla Sveitsin Alpeilla 7. syyskuuta 1920. Heidän kunniakseen Ilmavoimien vainajien muistopäivää vietetään vuosittain kyseisenä päivänä.

”Lentokoneet kiinnostivat minua jo pikkupoikana, jolloin haaveilin hävittäjälentäjän urasta. Luin artikkeleita alppilentäjistä ja traaginen tapahtuma jäi mieleeni vuosikausiksi.”

Liettyä suunnitteli draama­elokuvaa toisen maailman­sodan hävittäjä-ässistä, kun hän huomasi alppilentäjien tarinan ajankohtaisuuden. Suuri sotaelokuva sai jäädä hetkeksi sivuun.



Dokumenttielokuvan on
tarkoitus tulla ensi-iltaan syyskuussa 2020, jolloin alppilentäjien matkasta tulee kuluneeksi sata vuotta.

Suomalaiset pilotit vänrikki Carl Erik Leijer, majuri Väinö Mikkola ja luutnantti Äly Durchman olivat tuomassa Italiasta Suomen ilmavoimille kahta lahjavaroilla ostettua Savoia S. 9 -lentovenettä Alppien yli.

Liettyän mukaan dokumenttielokuvan tarkoitus on tuoda suomalaislentäjien uroteko ja kohtalokas yritys nykytekniikan keinoin kaikkien nähtäväksi.

Elokuvaa on käyty kuvaamassa syksyllä 2018 aidoissa maisemissa Italiassa ja Sveitsissä.

”Alppilentäjien tarinaa on kerrottu ihmisille samassa muodossa sadan vuoden ajan. Tässä dokumentissa ei näytetä pelkästään valokuvia, vaan oikea kone viedään oikeisiin maisemiin. Haluan, että ihmiset pääsevät henkeäsalpaavalle lennolle Alppien ylitse.”



Suomalaisten sotilaslentäjien
reitti kulki Sveitsin Alppien ylitse kohti Saksaa, Tanskaa ja Ruotsia. Pilotit kuitenkin eksyivät toisistaan ja kesken lennon molempien koneiden potkurit rikkoutuivat.

Carl Erik Leierin ohjaama kone syöksyi Zürichjärveen. Sekä Leier että lennolla tähystäjänä toiminut italialainen matkamekaanikko Carlo Riva kuolivat heti. Leier onnistui ylittämään alppinotkot.

Sen sijaan Väinö Mikkolan ja Äly Durchmanin lento katkesi jo aiemmin samana aamuna noin 50 kilometrin päässä Zürichistä Glims-jäätikölle. Mikkolan ja Durchmanin koneen hylky löydettiin vasta kuukauden kuluttua onnettomuudesta erittäin hankalien etsintöjen jälkeen.

”Kuvausryhmä kiipeää Mikkolan ohjaaman koneen onnettomuuspaikalle Piz Urlaun -vuorelle ensi syksynä. Pyrimme saamaan elokuvaan perspektiiviä, kuinka vaikeaa lentäjien etsintä ja pelastaminen on yli 3 000 metrin korkeudessa vuoristossa”, Liettyä kertoo.



Elokuvaan ei ole
vielä saatu rahoitusta, koska työ on vasta alkuvaiheessa ja Liettyä on tuntematon tekijä alalla.

”Olen toiminut 40 vuotta kuvaajana, äänittäjänä ja leikkaajana, mutta alppilentäjät on kisällityöni elokuvan tekemisessä. Toivon, että saisin keskittyä viimeiset puolitoista vuotta pelkästään tähän projektiin.”

Liettyän ruovesiläinen yritys Videosto Oy tekee lähinnä työturvallisuuteen liittyviä koulutusvideoita asiantuntijaorganisaatioille.

Elokuva ei vaadi suurta budjettia, koska tuotannossa on mukana paljon sotilasilmailun historiasta kiinnostuneita vapaaehtoistyöntekijöitä.

Suomen Ilmavoimamuseo on antanut korvaamatonta apua tietojen ja kontaktien etsimisessä. Museon kautta Löyttyä sai kumppanikseen elokuvaan myös helsinkiläisen valokuvaajan ja ilmailun harrastajan Pekka Potkan.

”Alppilentäjät on käsite ilmailun harrastajien parissa ja Ilkan projekti kiinnosti minua ilman muuta. Olen enemmän mallintaja kuin animaattori. Alkuperäisiä alppilentäjien koneita ei ole olemassa maailmassa yhtään, joten informaatiota mallintamiseen pitää etsiä pienistä paloista”, Potka kertoo.

Potka tekee elokuvaan alppilentäjien käyttämien lentokoneiden 3D-mallinnuksen Italian valtion keskus­arkistosta saatujen rakennepiirustusten perusteella. Valkokankaalle piirtyy yksityiskohtia myöten autenttinen lentokone.

”Tähän on mennyt helvetillisesti tunteja, mutta sillä ei ole minulle merkitystä. Haluan, että tekemäni mallinnus on niin tarkasti oikea kuin on vain mahdollista. Koen mallintamisen todella luovaksi työksi ja nämä lento­koneet ovat niin hienoja esineitä”, Potka hymyilee.



Lennolla kuollut
majuri Väinö Mikkola oli toiminut sisällissodassa Hermannin meri­lentoaseman päällikkönä. Valkoisia tukenut Mikkola yritti viedä helmikuussa 1918 senaatin puheenjohtaja P.E. Svinhufvudin turvaan lentokoneella Helsingistä Vaasaan. Moottori­vian takia Svinhufvudin pako ei onnistunut.

Vahvistamattoman tarinan mukaan mekaanikot olivat ottaneet lento­koneen jäähdyttimöön tarkoitetun spriin parempaan käyttöön.

Pian tämän jälkeen punaiset vangitsivat Mikkolan ja hän oli vankina Helsingin valtaukseen asti. Syyskuussa 1918 hänelle myönnettiin Suomen lentomerkki numero 1.

Legendan mukaan Mikkola olisi tavannut ennen alppilentoa Italiassa suomalaisen säveltäjän, joka oli suuresti kiinnostunut ilmailusta. Pilotti suostutteli säveltäjää lähtemään mukaan ikimuistoiselle kotimatkalle Suomeen Alppien ylitse.

”Säveltäjä oli suostunut ehdotukseen, mutta hän sairastui pahaan flunssaan juuri ennen lentoa. Ja kyllä, kyseessä oli Jean Sibelius. Tämän tarinan tarkistamme ja liitämme elokuvaan. Juuri tästä syystä elokuvan musiikkina kuullaan Sibeliusta”, Liettyä paljastaa.



Mikä miehiä
sitten viehättää lento­koneiden historiassa? Potkaa ei niinkään kiinnosta sodat itsessään vaan koneiden ja moottorien kehityksen kaari.

Ensimmäisen maailmansodan alla lentokoneet olivat vielä todella honteloita, mutta sodan jälkeen niiden teho nousi dramaattisesti 50 hevosvoimasta 300–400 hevosvoimaan.

Potkan suosikkilentokone on ilmailun uranuurtajan Amelia Earhartin maailmanympäryslennolla 1937 käyttämä Lockheed 10E Electra.

”Potkurikoneiden aika oli vielä ihmisen kokoista tekniikkaa ja koneet olivat kauniita esineitä. Kuten vanhat autot, ne olivat itse huollettavissa. Vanhojen autojen, junien ja lentokoneiden harrastajat romantisoivat aina tiettyä ajanjaksoa”, miehet myhäilevät.

Potka kertoo, että eläkkeellä kaikki liikenevä aika menee ilmailuun.

”Olen palannut takaisin siksi pikku­pojaksi, joka hurahti lentokoneisiin 10-vuotiaana. Koira on ulkoilutettava aamuisin. Se asettaa rajat, miten pitkälle yöhön voi tehdä töitä lento­koneiden parissa.”

Ilkka Liettyälle tulee välillä elo­kuvaa tehdessä surullinen olo, kun hän miettii alppilentäjien kohtaloa.

”Minulla on hirveä kunnioitus alppi­lentäjiä kohtaan, kun miettii, millaisilla hyrysysyillä he ovat lähteneet lennolle. Olisivatpa he onnistuneet yrityksessä.”

Lue lisää

Lentonäytös toi Kauhavalle sotilaskentän statuksen – Nouseeko Etelä-Pohjanmaan taivaalle jälleen hävittäjäkoulutettavia?

Sodankylän elokuvajuhlien johtaja kritisoi kotimaista elokuvaa laadun ja monipuolisuuden puutteesta – Hurraahuudoille ei ole aihetta, jos tilannetta vertaa muihin Euroopan maihin

Suurella yleisöllä on ainutkertainen mahdollisuus tutustua Sodankylän elokuvajuhliin verkossa – "Kyllä se real thing on Lapissa keskiyön auringon alla"

Finavia suosittelee maskien käyttöä matkustajille, henkilökunnalta niiden käyttöä edellytetään asiakaspalvelutehtävissä