POSTIN LAKKO: MT:n artikkelit ja näköislehti nyt kaikkien luettavissa ilmaiseksi – näköislehteen pääset tästä
Tiede & tekniikka

Vesiosuuskunnan pyörittämiseen talkoilla liittyy riskejä – osuuskunnan ensimmäiset 20 vuotta voivat olla hyvinkin leppoisat

Talous- ja jäteveden jakelijan sekä käsittelijän harteilla on painava taakka.
Kuntaliitto selvittää parhaillaan infraisännöintikoulutuksen kehittämistarpeita sekä vesiosuuskuntien kiinnostusta hankkia isännöinti- ja operointipalveluita.

Vesiosuuskunnan ensimmäiset 20 vuotta voivat olla hyvinkin leppoisat, kun laitteet ja verkosto ovat uusia.

Kun alkaa ilmetä esimerkiksi korjaustarpeita ja maksujen korotuspaineita, saattaa herätä kiinnostus liittyä kunnalliseen vesihuoltolaitokseen.

Suomen Vesihuolto-osuuskunnat ry:n kyselyn mukaan yhdistymishaluja löytyy jopa puolelta yhdistykseen kuuluvista osuuskunnista, kertoo Kuntaliiton erityisasiantuntija Tuulia Innala.

Tilastoitua tietoa yhdistymisten määristä ei ole, mutta vuosittain muutama vesiosuuskunta yhdistyy kunnalliseen vesihuoltolaitokseen.

"Yhdistymishalukkaiden osuuskuntien yhteydenotot kuntien suuntaan ovat jonkin verran lisääntyneet."

Innala kertoo, että 10–15 vuotta sitten valtio syyti vesihuoltoavustusten ja rahoitushankkeiden muodossa rahaa maakuntiin. Silloin syntyi monia osuuskuntia.

Keskitettyä jätevedenpuhdistusta tarjottiin vaihtoehdoksi haja-asutusalueen jätevesiasetuksen velvoitteiden täyttämiseksi, sekä ympäristö- että kustannussyistä.

Syyt yhdistymishaluille ovat moninaiset. Mitään yleispätevää niistä ei voi Innalan mukaan sanoa.

Hän muistuttaa, että vastuu talous- ja jäteveden jakelijan sekä käsittelijän harteilla painaa melkoisena taakkana. Vesihuoltolaki määrittelee esimerkiksi tason, joka jokaisen toimijan täytyy saavuttaa suhteessa talousveden laatuun ja sen valvontaan.

"Iso osa osuuskunnista on talkoovetoisia ja siihen liittyy myös isoja riskejä. Vesihuoltolain velvoitteet ovat kovat ja toiminnan tulee olla ammattimaista alkaen verkoston rakentamisesta sen ylläpitoon, huoltoon ja häiriötilanteiden hoitoon."

Innala kehottaa talkoovetoisia osuuskuntia miettimään ajoissa, miten valittu toimintatapa tulee toimimaan tulevaisuudessa. Ovatko seuraavat sukupolvet valmiita talkoiluun?

Kunnallisen laitoksen ja yksityisen osuuskunnan yhdistyminen on kahden kauppa. Kunta ei ota osuuskuntaa hinnalla millä hyvänsä osaksi vesihuoltolaitostaan, eikä osuuskunnan kannata liittyä laitokseen mihin hintaan hyvänsä, ohjeistaa Innala.

"Kun vertaillaan esimerkiksi kunnallisen laitoksen ja osuuskunnan maksuja, pitäisi olla tarkkaan tiedossa, katetaanko vesiosuuskunnan maksuilla kaikki syntyvät kustannukset, myös investointikustannukset. On myös selvitettävä, kuka omistaa osuuskunnassa kiinteistökohtaiset pumppaamot."

Jos yhdistymisestä ryhdytään neuvottelemaan, ehdot ovat tapauskohtaiset.

Osuuskunnan kiinteistökohtaisia pumppaamoja kunnan ei kannata koskaan ottaa omistuksensa, vaan niiden tulee jäädä kiinteistönomistajan vastuulle, painottaa Innala.

Usein yhdistymisen ehtona on myös osuuskunnan velattomuus. Kyseessä ei toki ole pakollinen ehto.

"On myös hyvä muistaa, että joissain tapauksissa kunta ei edes aloita yhdistymisselvityksen tekemistä, vaan kieltäytyy heti. Ei ole välttämättä reilua, jos huonossa jamassa olevan osuuskunnan yhdistäminen kunnalliseen laitokseen nostaa kaikkien verkkoon kuuluvien maksuja esimerkiksi 10–20 prosentilla."

Innala muistuttaa, että yhdistyminen ei ole aina ainoa vaihtoehto vähentää riskejä ja varmistaa palveluiden toimivuus sekä laatu. "Palveluiden tilaaminen alan yritykseltä on myös vaihtoehto. Mutta siinä tapauksessa vesihuollon maksujen pitää kattaa palveluiden kulut."

Kuntaliitto selvittää parhaillaan infraisännöintikoulutuksen kehittämistarpeita sekä vesiosuuskuntien kiinnostusta hankkia isännöinti- ja operointipalveluita, Innala kertoo.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Vesihygienia vaarassa maakunnissa – vesilaboratorioiden määrä vähentynyt dramaattisesti

Valtimo ja Nurmes perustavat yhteisen vesihuoltoyhtiön – vesiosuuskunnat erittäin kiinnostuneita liittymään yhtiöön

"Viemäriverkoston rakentamiseen sitoutuu valtavat pääomat": Jätevesisopasta voi koitua talousahdinko pienille vesilaitoksille