Tiede & tekniikka

Ulkoileminen suojaa lapsia likinäköisyydeltä – pihalla katsotaan kauas, sisällä enemmän lähelle

Maaseudulla asuvat lapset ulkoilevat kaupunkilaislapsia enemmän, ja heillä esiintyy vähemmän likinäköisyyttä.
Aku Häyrynen
Ulkoillessa katsellaan enimmäkseen kauas, jolloin silmät rentoutuvat.

Tutkimusten mukaan ulkona oleminen saattaa suojata lapsia likinäköisyydeltä. Maaseudulla asuvat lapset ulkoilevat kaupunkilaislapsia enemmän, ja heillä esiintyy vähemmän likinäköisyyttä. Syynä parempaan näköön ovat mahdollisesti juuri ulkoilun suojaavat vaikutukset, kertoo silmäsairaala- ja optiikkaketju Silmäaseman silmätautien erikoislääkäri Roope Sihvola.

"Ulkoillessa katsellaan enimmäkseen kauas, jolloin silmät rentoutuvat", Sihvola sanoo.

Asiasta kertovilla tutkimuksilla Sihvola viittaa meta-analyysiin, jossa on arvioitu kymmeniä tieteellisiä artikkeleita.

Optiikkaketju Specsaversin tuotejohtajan Tanja Korteniemen mukaan lasten likinäköisyys on lisääntynyt. Vielä kaksikymmentä vuotta sitten murrosikä oli lasten näön heikkenemisen kannalta kriittisin vaihe, mutta tänä päivänä likinäköisyyttä todetaan Korteniemen mukaan yhä useammin jopa alle 10-vuotiailla lapsilla.

"Lapset katsovat entistä enemmän lähelle, mikä vaatii silmiltä aktiivista lihastyötä, rasittaa silmiä ja voi aikaistaa näön muutoksia. Olisikin äärimmäisen tärkeää, että lapset pitäisivät lähikatselusta riittävästi taukoja."

Korteniemi sanoo, että kirjojen tai lehtien lukeminen ei kuitenkaan ole silmille vahingollista – siinä katseen suunta vaihtelee aivan eri tavalla kuin esimerkiksi mobiililaitteiden katselussa, joka on intensiivisempää, ja samalle etäisyydelle tuijotetaan pitkiä aikoja kerrallaan.

Erikoislääkäri Sihvolan mukaan mobiililaitteiden yhteyttä näön heikentymiseen ei ole osoitettu yhdessäkään tutkimuksessa, ja vain lähelle katsomisen vaikutukset lasten näköön pitävät todistetusti paikkaansa.

"Mobiililaitteiden erityisestä haitallisuudesta ei ole näyttöä, mutta loogista olisi, että niiden vaikutuksesta likinäköisyys saattaa lisääntyä, koska laitteet houkuttavat lapsia pidempiin lähikatselusessioihin ja pois ulkoilmasta", hän lisää.

Todennäköisimmin likinäköisyyttä tulee sellaisille lapsille, joiden vanhemmilla on voimakkaat miinuslasit, sillä likinäköisyys on vahvasti periytyvää.

Likinäköisyyden kehittyminen alkaa tyypillisesti kolmeentoista ikävuoteen mennessä. Tämä liittyy siihen, että muun kasvun myötä myös silmä kasvaa. Likinäköisyyttä muodostuu, jos silmä pääsee kasvamaan liian pitkäksi.

"Tästä syystä juuri lasten silmät ovat herkempiä esimerkiksi jatkuvan lähelle katsomisen vaikutuksille, eivätkä vaikutukset ole samoja aikuisilla", Sihvola kertoo.

Sihvolan mukaan likinäköisyys kehittyy varhaisaikuisuuteen asti. Jos likinäköisyyttä todetaan vasta kahdenkymmenen ikävuoden tienoilla tai myöhemmin, kyse on yleensä siitä, että likinäköisyyttä on alkanut muodostua lapsena, mutta ongelma tulee ilmi vasta myöhemmin. Osa lievästi likinäköisistä pärjää likitaitteisuuden kanssa pitkään melko hyvin esimerkiksi siristelemällä.

Likinäköisyys on lapsilla selvästi yleisempää kuin kaukonäköisyys eli se, ettei lapsi näkisi lähelle. Kaukonäköisyys voi oireilla esimerkiksi päänsärkynä, silmien rasittumisena, rivien hyppimisenä tai näön sumenemisena.

"Pieni lapsi ei välttämättä oireile mitenkään, ja jopa hyvin heikosti näkevä lapsi saattaa liikkua ja leikkiä kuten muutkin ikäisensä", sanoo Sihvola.

Lapsen likinäköisyyden vanhemmat voivat tuotejohtaja Korteniemen mukaan tunnistaa esimerkiksi siitä, että lapsi hakeutuu lähemmäs televisiota tai muuta katselukohdetta. Myös silmien hierominen, siristely, vetisyys tai punoitus voivat kertoa näön ongelmista. Joillekin lapsille tulee pään asentovirheitä – lapsi saattaa esimerkiksi kallistaa päätään pyrkiessään näkemään paremmin.

Suurin osa lapsista ei osaa itse tunnistaa heikentynyttä näköään tai kertoa siitä. Suomessa kouluikäisten lasten näköä tutkitaan kuitenkin yleensä systemaattisesti kouluterveydenhoitajan vastaanotolla. Tämän takia lapsen näkö harvoin pääsee heikkenemään todella merkittävästi ilman, että sitä huomataan, Sihvola kertoo.

Esimerkiksi opettajan rooli on Sihvolan mukaan merkittävä.

"Jos lapsi, joka on aikaisemmin pysynyt hyvin mukana, ei enää pysykään tai haluaa etupenkkiin, viesti kulkee nopeasti terveydenhoitajalle."

Korteniemen mukaan keskittymisvaikeuksia ei aina osata yhdistää näön ongelmiin, ja näön ongelma voidaan joskus tulkita virheellisesti myös lukihäiriöksi.

Ennen kouluikää lasten näköä seurataan säännöllisesti neuvolassa. Sihvolan mukaan yleensä likinäköisyys ei kuitenkaan ala ennen kouluikää.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Lasten likinäköisyys yleistyy – ilmiön pysäyttämiseen ei ole varmaa keinoa

Petolintujen pelko ja vaino vähentyneet vuosien saatossa

WHO: Juomaveden mikromuovin määrä ei vielä terveysriski ihmisille – tulevaisuuden riski aiotaan selvittää